Vahakabinetti on ensimmäisiä kunnollisia kauhuelokuvia ja ikäänsä nähden hyvin säilynyt.

Ei mitään kauhuelokuvien aatelia, mutta kertakatsomisella mukavaa viihdettä. Elokuvan tarina on hölmöydessään aivan elegantti ja Vincent Price on karismaattinen äijä.

Tulipalokohtaus, jossa vahanuket palavat oli viihdyttävää katsoa. Vaha alkaa sulaa, päät notkahdella ja silmämunat tippuvat päästä.

Mystinen mustiin pukeutunut hahmo, jonka naama on palanut oli myös hienoa hahmo. Hahmo tuo etäisesti mieleen kasarikauhun tähdet Jasonin, Michaelin ja muut vastaavat vaanijat.

Elokuva on ollut alunperin 3D:nä, joten onhan siinä tietysti mukana kohtauksia joissa sitä hyödynnetään. Kohtaus, jossa vahakabinetin esittelijä pomputtaa palloa kohti kameraa on varmaankin ollut uskomaton kokemus vuonna 1953.

Vahakabinetti on hyvin onnistunut kauhupätkä 50-luvulta. Juoni etenee sujuvasti eteenpäin ja tunnelma pysyy hyvin yllä. Vincent Price tekee hyvää työtä pääroolissaan kuvanveistäjänä ja myös hänen apumiehenä toimiva Charles Bronsonin esittämä Igor on hyvä lisä elokuvaan.