Tsotsi (2005)
- Tuotantovuosi:
- 2005
- Ohjaajat:
- Gavin Hood
- Pääosissa:
- Kenneth Nkosi, Mothusi Magano, Presley Chweneyagae, Terry Pheto, Zenzo Ngqobe
- Maat:
- Iso-Britannia, Etelä-Afrikka
- Pituus:
- 94 min
- Genret:
- Draama, Rikos
Keskiarvo
Arvostelut (2): 
Pikatuomiot (14): 
Oma pikatuomio
Tsotsi kertoo nuoresta jengijohtajasta Johannesburgin nurjalla puolella.
Tsotsi ja hänen kaverinsa tekevät rikoksia, pelaavat nopilla ja vähän elvistelevätkin siinä sivussa. Eräänä yönä Tsotsi menee yksin rötöstelemään ja varastaa auton - ja vahingossa vauvankin. Näin alkaa tarina Tsotsista ja vauvasta.
Sanon heti alkuun, että Tsotsi on mainio elokuva. Se ei ole maailman paras elokuva, mutta ansaitsi sille annetun Oscarin. Slummien elämä osataan näyttää todella koskettavasti ja aidosti. Eikä ihmekkään, sillä maisemat ovat aitoa kuvaa Johannesburgista. Väkivalta on realistista eikä sitä ole yritelty peittää, vaan se näytetään sellaisenaan.
Musiikki on hienoa aitoa afrikkalaista Kwaito-musiikkia ja muutenkin äänipuoli on moitteettomassa kunnossa. Näyttelijät puhuvat aitoa Tsotsitaalia. On hienoa, että tekijät ovat uskaltaneet tehdä näin epäkaupallisen elokuvan. Tekijät ovat osanneet käyttä kameraa hillitysti eivätkä ole sortuneet käsivaralla kuvaamiseen kovin usein.
Näyttelijätyö on läpikotaisin hienoa ja ammattitaitoista. Kaikissa kohtauksissa kohtauksissa ei ole käytetty oikeita näyttelijöitä vaan oikeita slummin asukkaita.
Tsotsi on koskettava kuvaus kaupungin nurjasta puolesta. Se vaikuttaa näyttelemisellään, äänimaailmallaan ja sillä, että se on tehty sydämellä.
Pisteet:
Arvosteltu: 10.07.2008
Katsottu: Kotona
Tsotsi on Johannusburgin esikaupunkialueella toimivan jengin johtaja. Hökkelislummissa pyörivät köyhät miestenalut visiteeraavat paremmilla apajilla kaupungissa ja tekevät rikoksia. Murhakin menee siinä sivussa, mutta eräs jengiläisistä alkaa pohtia ääneen onko Tsotsilla mitään kunniaa jäljellä. Tästä suivaantuneena Tsotsi muotoilee kaverin naaman uuteen uskoon. Sen verran arveluttavaa on jengipomon toiminta että katsojakin alkaa epäilemään että onko rikollisella tosiaankaan mitään moraalia olemassa.
Tsotsi tekee kohta soolokeikkaa ja huomaa varastamassaan autossa pienen vauvan. Miehen moraali ja muun elämän kunnioitus kyseenalaistettiin jo alussa joten kyseinen kohta on elokuvassa kohtuullisen dramaattinen. Heppu nappaa epäilyistä huolimatta paketin lopulta kainaloon ja kiikuttaa sen kotiinsa slummihökkeliin.
Tästä leffa tavallaan lähtee kunnolla likkeelle. Alku loi huolella asetelmat, mutta vauvan kautta päästään itse asiaan. Mies alkaa elämään oman elämänsä käänekohtaa ja palaa ajatuksissaan välillä omaan rankkaan lapsuuteensa. Kovan paatuneen kuoren alta löytyy lopulta ihminen, vaikka sormia napsauttamalla se ei sieltä tulekkaan.
Oli kieltämättä mukava katsoa vähän muunkin maan leffatuotantoa kuin niitä tavallisimpia. Innoistuin leffasta tarinan perusteella, mutta osasyynä oli myös se että pläjäys on voittanut parhaan ulkomaisen leffan Oscar-pystin 2006 ja paljon muitakin filmifestivaalipalkintoja on tullut.
Leffa menee ainakin omassa mielessäni samaan "muiden maiden" leffatuotannon laatukastiin kuin uusi-seelantilainen "Kerran sotureita", joka oli mahtava yllätys aikanaan. Tsotsin tarina on sen tyylinen että paikalla tai maalla ei ole niin suurta merkitystä. Ei tarvitse tuntea Etelä-Afrikan kulttuuria tarkemmin, koska leffan tarina on täysin universaali. Voin kyllä suositella jos hyvät ja koskettavat jutut kiinnostaa.
Pisteet:
Arvosteltu: 13.08.2006
Katsottu: DVD
