Prinsessa Ruusunen (1959)

Teknisen taituruutensa ja rikkaan sisältönsä yhdistelmänä Prinsessa Ruususesta muodostui Disney-studioille 1960-luvulta lähtien esikuva ja suunnannäyttäjä animaatioiden suhteen.

Lähes koko 1950-luku kului Disney-studioilta Prinsessa Ruususen valmistukseen. Walt Disneyn kunnianhimo kasvoi yhdessä teknisen kehityksen kanssa, eikä tuotantotiimiltä hyväksytty puolivillaisuutta millään osa-alueella. Rahaa elokuvan valmistukseen kului 6 miljoonaa dollaria, budjetti, jollaista animaatioelokuvan tekoon ei oltu konsanaan nähty. Ensi-illan jälkeen menestys oli vaihtelevaa. Jälkipolvet ovat kuitenkin huomanneet Prinsessa Ruususen arvon, ja sitä pidetäänkin Disney-maailmaan hartaasti suhtautuvien parissa yhtiön uljaimpana saavutuksena pitkien animaatioiden saralla.

Prinsessa Ruusunen on sekä tarinansa ja animointinsa puolesta moitteetonta työtä. Tarina on yhdistelmä jännittävää seikkailua, romantiikkaa ja komediaa. Itse prinsessa Aurora on jäädä elokuvan mittaan sivuosaan, kun kolme haltiatarta ja Pahatar vastaavat elokuvan unohtumattomimmista hahmoista. Kolmen haltiattaren erilaiset luonteenpiirteet johtavat heidät useisiin kinasteluihin, ja nämä kohtaukset muodostavat elokuvan komediallisen selkärangan, yhdessä kahden kuninkaan kosteaksi venyvän illanvieton kanssa. Pahatar kuuluu Disney-maailman unohtumattomimpiin pahoihin hahmoihin, ja hän edustaa tyylikkyyttä ja goottilaista uhkaa samassa hahmossa.

Elokuva kylpee läpi kestonsa kauniissa ja kirkkaissa väreissä. Huomionarvoista on myös eurooppalaisesta maalausperinteestä vaikutteensa saaneet elokuvan taustamaalaukset, joista vastasi Disneyn palkkalistoilla 1950-luvulla toiminut ja sittemmin omilleen siirtynyt Eyvind Earle. Legendaariseen Nine Old Men-ryhmään kuulunut Marc Davis loisti elokuvassa prinsessa Auroran ja Pahattaren suunnittelussa. Prinsessa Aurora on yksi kauneimmista naishahmoista animaatioelokuvan saralla, ja Pahattaresta tulikin jo mainittua hänen goottilaiset vaikutteensa. Yksi Disney-elokuvien kuuluisimpia kohtauksia on lopussa oleva Pahattaren ja prinssi Philipin taistelu, jonka huipentumana oleva Pahattaren muuttuminen lohikäärmeeksi tenhoaa vielä 50 vuoden jälkeen elokuvan valmistumisesta.

Teknisen taituruutensa ja rikkaan sisältönsä yhdistelmänä Prinsessa Ruususesta muodostui Disney-studioille 1960-luvulta lähtien esikuva ja suunnannäyttäjä animaatioiden suhteen.

Vieras
Pisteet:
Arvosteltu: 20.05.2009
Katsottu: Kotona

Huomattavasti Disneyn toista tunnettua prinsessaelokuvaa, Tuhkimoa parempi.

Sana ''animaatioelokuva sadun pohjalta'' on aina herättänyt minussa jonkinsorttisia epäilyksiä. Useimmiten hyvätkin sadut saadan pilattua, kun niistä aletaan vääntämään elokuvaa, yleensä tarina nimittäin väännetään imeläksi ja tekopyhäksi. Disneyn Prinsessa Ruusunen on positiivinen poikkeus kyseisestä sarjasta.

Juoni lienee kaikille tuttu. Siis kuningas ja kuningatar saavat tyttären, joka ristitään Auroraksi. Kesken ristiäisten paikalle saapuu paha haltiatar, joka langettaa tytölle kirouksen, minkä mukaan hän pistää 16. vuotispäivänään sormeensä värttinänpiikillä ja kuolee. Tytön hyvät haltiatarkummit aikovat totta kai pelastaa tytön, ja langettavat vastakirouksen - kun tyttö pistää värttinällä sormeensa, hän vaipuukin syvään uneen, josta hänet voi herättää vain prinssin suudelma.
Ja pian paikalle saapuu prinssi, joka kokee tehtäväkseen vapauttaa Auroran unestaan.

Juonta on jonkin verran muunneltu sadusta, mikä on vain hyvä asia. Musiikki on kohtuullisen hyvää, samoin ääninäyttely, joskin prinssin ääni on ärsyttävä. Animointikin on Disneyn tyyliin upeaa, ja erityisesti lopun lohikäärmetaistelu on hyvin toteutettu. Välistä, etenkin alkupuolella, kohtaukset menevät vähän tekopyhyyden puolelle, mutta kokonaisuutena elokuva on melko hyvä. Prinsessa Ruusunen onkin huomattavasti Disneyn toista tunnettua prinsessaelokuvaa, Tuhkimoa parempi.

vomppa
Käyttäjä, 48 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 27.12.2008
Katsottu: Kotona