Nälkäpeli (2012)
Alkuperäinen nimi: The Hunger Games
Perustuu kirjailija Suzanne Collinsin menestystrilogiaan Nälkäpeli (The Hunger Games). Luonnonkatastrofit, kuivuus, myrskyt, tulipalot ja tulvat nielivät suuren osan Pohjois-Amerikasta. Loput hävitti jäljelle jääneestä ruoasta käyty sota. Raunioista syntyi Panem. Sen kansalaiset nousivat kapinaan hallitsijoitaan vastaan, mutta hävisivät taistelun. Rangaistukseksi kehitettiin Nälkäpeli.
- Ohjaajat:
- Gary Ross
- Käsikirjoittajat:
- Billy Ray, Gary Ross, Suzanne Collins
- Pääosanäyttelijät:
- Donald Sutherland, Elizabeth Banks, Jennifer Lawrence, Josh Hutcherson, Liam Hemsworth, Stanley Tucci, Toby Jones, Woody Harrelson
- Maat:
- USA
- Kielet:
- englanti
Arvostelut
Hunger Games kykenee tarjoamaan suhteellisen viihdyttävän ja jännittävän katselukokemuksen.
Tulevaisuus on aina näyttänyt kirjallisuudessa ja elokuvissa synkältä, eikä Suzanne Collinsin bestselleriin perustuva Hunger Games tee siihen poikkeusta. Pohjois-Amerikan yhteiskunta on selittämättömien luonnonkatastrofien ja ruoasta käydyn sodan myötä romahtanut. Tuhon jälkeen syntynyt totalitaarinen valtio Panem ei ollut tavallisen kansan mieleen, joten seurasi sisällissota, jonka kapinaan nousseet 12 vyöhykettä hävisivät. Pitääkseen vyöhykkeet kurissa ja nuhteessa hallitus määräsi, että jokaisen vyöhykkeen on luovutettava kerran vuodessa 12- 18-vuotias poika ja tyttö osallistumaan valtaapitävien sairaaksi viihteeksi tarkoitettuun julmaan kisaan, Nälkäpeliin, jossa näiden ”tribuuttien” on tapettava toisiaan luonnonolosuhteita jäljittelevällä areenalla, kunnes vain yksi on jäljellä.
Taustatarinan heikko pohjustaminen on ensimmäinen häiritsevä asia, mikä elokuvassa tulee esille. Pohjois-Amerikkaa runnelleiden luonnonkatastrofien ja Panemin sisällissodan pinnallinen käsitteleminen loi minulle jo kirjaa lukiessanikin mielikuvan, että idea teinien modernista gladiaattoritaistelusta on keksitty ensin ja vasta sen jälkeen on pohdittu syitä ja taustatarinaa jotka olisivat voineet johtaa tällaiseen eettisesti häiriintyneeseen dystopiaan. Ilmeisiä yhteyksiä japanilaiseen Battle Royaleen ei myöskään voi sivuuttaa, joten omaperäisyyskin on melko kyseenalaistettava seikka. Vaikka kokonaiskuva jääkin hieman hämäräksi sen voi osittain antaa anteeksi sillä, että syvällisen ja moniulotteisen sci-fi- tarinan sijaan Hunger Games keskittyy henkilökohtaisemmalle tasolle, ja kerronta tapahtuu enimmäkseen päähenkilön näkökulmasta luoden näin intiimin ja tunnelmallisen selviytymistarinan. Elokuvan ainoa osittainen etulyöntiasema kirjaan verrattuna onkin se, että kirja on kirjoitettu kokonaan ”minä”-muodossa eikä se anna mahdollisuuksia kurkistaa kulissien taakse pelinjärjestäjien toimiin ja areenan ulkopuolisiin tapahtumiin, kuten elokuva yllättävän onnistuneesti tekee.
Näyttelijätyön osalta Hunger Games on erittäin onnistunut. Varsinkin päähenkilöä, vyöhykkeen 12 naistribuuttia Katniss Everdeeniä näyttelevä Jennifer Lawrence oli erittäin positiivinen yllätys, kun odotin näkeväni jotain Kristen Stewart- tasoista myötähäpeää herättävää räpellystä. Vaikka Katniss onkin hahmona ulkopuolisesti melko kylmä ja passiivinen, Lawrence osaa ilmaista taitavasti tilanteen edellyttämiä tunnetiloja ja saa näin luotua uskottavan ja vahvan naispäähenkilön. Katnissin kotivyöhykkeen miestribuuttia Peeta Mellarkia näyttelevä Josh Hutcherson jää melko vaisuksi, vaikka saakin melko paljon yhteistä ruutuaikaa Lawrencen kanssa. Lähes kaikki muut Nälkäpeliin valitut nuoret ovat melko persoonattomia, eikä katsoja juuri opi välittämään kenenkään kohtalosta. Sivuosissa nähdään paljon tunnettuja nimiä, etenkin Nälkäpelin juontajaa näyttelevä Stanley Tucci onnistuu hyvin suulaan showmiehen roolissa. Woody Harrelson nojaa äijämäiseen karismaansa näytellessään Nälkäpelin vuosientakaista voittajaa ja näin ollen Katnissin ja Peetan alkoholisoitunutta sekä rappioitunutta ohjaajaa. Harrelson, viinapullo ja kyyninen asenne tuntuvat jotenkin mystisesti sopivan yhteen, joten hänen hahmostaan ei voi olla pitämättä. Donald Sutherland on ehkä liian sympaattisen näköinen olemaan Panemin paha presidentti, mutta veteraaninäyttelijänä hän osaa tuoda hahmoon vähäisestä ruutuajasta huolimatta tarpeeksi pahaenteisyyttä. Erityismaininnan ansaitsee kieroa pelinjärjestäjää näyttelevän, karismaattisen Wes Bentleyn eeppinen parta.
Hunger Gamesin ohjaus ja kameratyö herättivät melko ristiriitaisia tunteita. Heiluvat ja epätasaisesti liikkuvat kamerat sekä nopea leikkaus ovat yleensä pelkkä murheenkryyni, sillä ne useimmiten tekevät kohtauksista epäselviä ja vaikeasti hahmotettavia. Tässä tapauksessa ratkaisu kuitenkin toimii. Miekoin, kirvein ja keihäin käytäviin toimintakohtauksiin sekä takaa-ajoihin saadaan paniikinomainen ja kaoottinen tunnelma, ja sopivilla äänitehosteilla ja musiikilla höystettynä niistä saadaan intensiivisiä ja jopa jännittäviä. Eräs kirjasarjan fanien keskuudessa paljon paheksuntaa herättänyt seikka oli elokuvan ikärajoitus. Kirjojen ollessa erittäin verisiä, PG-13 oli kova pala sarjan ystäville. Tämä kuitenkin onnistutaan melko hyvin paikkaamaan taidokkaan ohjauksen ja kameratyön avulla. Väkivaltaisiin kohtauksiin saadaan epävakailla kameroilla ja onnistuneilla leikkauksilla brutaali ja säälimätön tunnelma ilman ylenpalttista verellä läträämistä. Ratkaisu on suhteellisen tyydyttävä. Jos on kerta pakko saada ikärajoja alemmaksi varhaisteinien taskurahojen perässä, niin se on ainakin tehty huolella. Erikoistehosteet ovat tämän mittakaavan projektissa luonnollisesti laadukasta työtä, mutta se on oikeastaan jo nykyelokuvissa itsestäänselvyys eikä siinä ole juuri erityistä suitsuttamisen aihetta. Panemin pääkaupunki, Capitol on herätetty onnistuneesti kirjan sivuilta henkiin sen kammottavan värikästä ja ylilyövää muotia sekä vastaavanlaista omituista sisustamista myöten. Tulevaisuuden yhteiskunnan turmeltuneisuus, moraalinen taantuma ja luokkaerot kuvastuvat tästä loistavasti. Kun köyhien vyöhykkeiden asukkaat käyvät päivittäistä kamppailua selvitäkseen hengissä, Capitolissa pröystäillään ja eletään leveästi heidän kustannuksellaan ja vieläpä katsotaan huvikseen kuinka heidän lapsensa tappavat toisiaan.
Kaiken kaikkiaan Hunger Games on suhteellisen onnistunut käännös kirjasta elokuvaksi, vaikka joissakin asioissa mennäänkin metsään. Elokuva ei onnistu tarpeeksi hyvin välittämään katsojalle kaikkia ihmissuhteiden ja tarinan nyansseja, joten ne jäävät hieman epämääräisiksi. Elokuvan romantiikkapuoli vaikuttaa tämän vuoksi yhdentekevältä ja kaavamaiselta ja turhauttaa varmasti kirjaan tutustumattomia mutta ehkä vielä enemmän sen lukeneita katsojia. Sama pätee myös joihinkin satunnaisiin tapahtumiin, jotka vaikuttivat jo kirjaa lukemattakin supistetuilta ja laimeilta, mukaan lukien täysin lässähtämään päästetty Nälkäpelin ratkaisu. Lukuisista vioistaan huolimatta Voin varauksetta suositella kaikille jännityksen ja selviytymistarinoiden ystäville ja lisäksi ilolla kertoa miesväelle, että tämä ei ole ikävästä leimasta huolimatta uusi Twilight. Tyttökaverin voi viedä leffaan ilman, että tarvitsisi ennen puoltaväliä alkaa hautoa itsetuhoisia ajatuksia.
Hellblazer
Käyttäjä, 4 arvostelua
Arvosteltu: 29.03.2012
Katsottu: Teatterissa
Nälkäpelillä olisi ollut eväät olla paljonkin vavisuttavampi kokonaisuus, jos tekijöillä olisi vain riittänyt rohkeus viedä sinänsä hyvä tarina vielä astetta pidemmälle.
Nälkäpeli sijoittuu tulevaisuuden mysteerivaltio Panemiin, joka on kansannousun jälkimainingeissa jaettu 12 vyöhykkeeseen ja jossa asevoimat pitävät kurjuutta näkevän kansan kurissa ja herran nuhteessa samalla, kun aristokraattinen yläluokka elää makeaa elämää hulppeassa pääkaupungissa. Rivikansalaisen ei parane hyppiä silmille, ja tästä muistutetaan vuosittain järjestettävällä Nälkäpelillä, johon jokaisesta vyöhykkeestä osallistuu kaksi teiniä. Pelin idea on hyvinkin yksinkertainen; nuoret dumpataan keskelle luontoa, ja viimeisenä elossa oleva on voittaja. Konsepti muistuttaa gladiaattoreiden kamppailua Colosseumilla, ja sirkushuveja kaipaavaa yläluokkaa viihdytetään hurjalla mediamylläkällä sekä hieman Truman Showta muistuttavalla tv-toteutuksella. Nälkäpeli perustuu Suzanne Collinsin kirjaan, mutta koska Herra 47 on suuri esikuvani, eli olen siis miesten mies enkä lue kirjoja, niin tämä arvostelu etenee puhtaasti Gary Rossin ohjaaman elokuvan pohjalta.
Aika pelonsekaisin tuntein menin tätä katsomaan, koska odotuksissa oli lähinnä jotain Twilightiin verrattavissa olevaa kidutusta. Ennakkoasenteisiini nähden Nälkäpeli oli kumminkin positiivinen yllätys. Panemin maailma on ihan kivasti toteutettu ja keskiaikainen luokkajako tehdään selväksi punakynällä alleviivaten. Jennifer Lawrencen esittämästä Katnissista luodaan kovapintainen selviytyjä, mutta on pakko todeta, että hahmo jää yksiulotteiseksi. Muut hahmot jäävät harmittavan pieneen rooliin. Josh Hutchersonin esittämä Peeta ei onneksi ole ihan stereotyyppinen teinielokuvien sankari, mutta kokonaisuudessa hänen roolinsa jää jotenkin yhdentekeväksi, lopun ärsyttävää romanssia lukuun ottamatta. Muut kilpailijat jäävät käytännössä täysin yksipuolisiksi karikatyyreiksi, joiden kohtaloista ei juuri jaksa kiinnostua, eikä niitä paljon näytetäkään. Sivurooleissa Stanley Tucci pääsee revittelemään Nälkäpelin lipevänä juontajana, ja Woody Harrelson on mainio taskumattiin turvautuvana kilpailun entisenä voittajana.
Ensimmäisen puolitoistatuntisen perusteella olisin ollut valmis jakamaan elokuvalle ehkäpä neljäkin tähteä. Leffa etenee melko rauhallisesti, eikä turhaan kiirehdi kohti loppupuolen toimintakohtauksiaan. Sitten tapahtuu jotain, mitä en kirjaa lukemattomana voi selittää muuten kuin studion päätökseksi kalastella lisää teinikatsojia. Juuri kun pitäisi lyödä silmään suurin vaihde, paljastaa ihmisen perimmäinen luonne planeettamme julmimpana petoeläimenä, leffan vauhti hyytyy pitkitettyihin lässytyksiin ja todella päälleliimatun tuntuiseen romanssiin, joka sai ainakin tämän katsojan vääntelehtimään epämukavasti tuolissaan. Mitään Kärpästen herran kaltaista hahmojen kehittymistä ei nähdä, vaan teinit pysyvät siloposkisina kiiltokuvakarikatyyreina hamaan loppuun asti, vaikka miten oltaisiin taistelemassa elämästä ja kuolemasta. Siitähän koko show'ssa on kysymys, tapa tai tule tapetuksi. Ross päättää kuitenkin sivuuttaa melko kömpelösti tämän seikan kokonaan, ja kiirehtii sitten tympeään loppuratkaisuun.
Nykytyyliin leffa on teknisesti tyylikäs paketti. Tosin lopun "kliimaksi" on täysin ala-arvoisesti kuvattu ja leikelty sekamelska, josta en meinannut saada mitään selvää. Musiikista plussaa. Näyttelijät hoitavat hommansa ja Lawrence onnistuu kannattelemaan elokuvaa sen koko keston ajan. Mukana on myös muutama hyvä piikki Panemin yhteiskuntaa kohtaan. En vain pysty hyväksymään sitä, että Nälkäpelillä olisi ollut eväät olla paljonkin vavisuttavampi kokonaisuus, jos tekijöillä olisi vain riittänyt rohkeus viedä sinänsä hyvä tarina vielä astetta pidemmälle. Nyt hyvä pohjustus heitetään hukkaan viimeisen kolmanneksen aikana, ja en voi olla ajattelematta etteikö yleisöpohjan, ja sitä kautta voiton maksimoinnilla olisi ollut merkittävä rooli näissä ratkaisuissa. Tästä johtuen Nälkäpeli taantuu keskinkertaisuuksien harmaaseen massaan, vaikka potentiaalia olisi ollut paljon parempaan.
Wingman
Käyttäjä, 11 arvostelua
Arvosteltu: 17.07.2012
Katsottu: Teatterissa
Vaikka ihmepelastumisia on liiaksi asti, dramatiikan heimoneuvosto on ratkaisuissaan vaisu.
Tyttö on liekeissä, mutta selväpäinen leffayleisö on sammumisen partaalla. Moni haukottelija taitaa miettiä, lähtikö tarkastamaan ilmiötä vain siksi, että lööpit rummuttivat tarpeeksi monta pohdintaa siitä, onko Jennifer Lawrence liian tukeva (voi herttileijaa!) Nälkäpelin nääntyneeseen pääosaan.
Nälkäpeliä katsoessa tuntuu siltä, että vanha kunnon Battle Royale on käännetty länsimaista leffailijaa (muka) enemmän miellyttävään ja samalla siloteltuun K13-muotoon. Kakkososaa kohti kulkevalta kultaiselta keskitieltä poiketaan vain sen verran, että jokainen voi halutessaan löytää sieltä kätkettyjä poliittisia tai muuten kantaa ottavia tarkoitusperiä. Juokse tai kuole -kasarileffan selviämissäntäilykin tulee mieleen: Schwarzeneggerin tympeä, mutta oikeutta janoava, Ben Richards on vain korvattu ajan henkeen sopivammalla nuorella neitosella. Sankaruus kuuluu kaikille. Tarina tulevaisuuden jaoteltusta maailmasta ja sen vyöhykkeiden välisestä Nälkäpeli-selviytymispelistä soljuu kyllä kivasti eteenpäin, mutta kohokohdatta. Vaikka ihmepelastumisia on liiaksi asti, dramatiikan heimoneuvosto on ratkaisuissaan vaisu.
Nuoret ja ilmeisen nosteessa olevat leffastarat tekevät parhaansa, mutta eihän se nannaa ole, kun ensin pitää roikkua kuoleman partaalla ja heti seuraavassa kohtauksessa olla taas meikattuna hyvännäköiseksi keskellä taisteluareenaksi muuntunutta metsää. Kaaoksen tuntu kärsii silottelusta. Eikä karikkokosketuksilta tunnetusti vältytä, kun jonkin puolittaisen rakkaustarinan tapaisen annetaan tilapäisohjastaa toimintapitoista pläjäystä. Nuorison tekemismeiningistä huolimatta konkari Woody Harrelson irvistelee leffan hienoimman roolisuorituksen viinapulloaan kilisyttävänä ex-mestarina. James Newton Howardin score soi ihan pätevästi dystooppisen Survivor-finaalin taustalla.
Visuaali-ilottelevainen Nälkäpeli ei ole ollenkaan hankala katsottava, vain auttamattoman tasapaksu, mutta hallitsevin tuntemus sen jäljiltä on ehdottomasti pettymys. Silloinkin kun Arcade Firen onnistunut lopputekstibiisi ohjastaa porukkaa ulos ja tyhjät popcorn-astiat kielivät siitä, ettei yleisöllä taida olla nälkä. Korkeintaan tyydyttämätön elokuvannälkä.
Arsi T. Elokolikko
Ylläpitäjä, 813 arvostelua
Arvosteltu: 19.08.2012
Katsottu: Teatterissa
Gary Ross repii aiheelta hampaat.
Synkeässä dystopiassa harrastetaan modernia ihmisuhrausta. Joka vuosi jokainen kapinointiin ruvenneesta 12:sta hallintopiiristä lähettää yhden pojan ja tytön veriseen kilpailuun, Nälkäpeleihin. Näitä moderneja ihmisuhreja kohdellaan statuksen vaatimalla ylevyydellä, heidät opetetaan tehtäväänsä ja lopulta heidät laitetaan erämaahan ainoana ohjeena se että viimeinen eloonjääjä voittaa ja palkitaan ruhtinaallisesti. Hallintopiirin 12 edustajat ovat vapaaehtoiseksi hiljaisen pakon edessä rupeava Katniss Everdeen (Jennifer Lawrence) ja Peeta Mellark (Josh Hutcherson). Se on myös urheilutapahtuma ja Haymitch (Woody Harrelson) on valmentajana. Luonnollisesti Nälkäpeleihin osallistuu raaka sosiopaatti Cato (Alexander Ludwig).
Lukijoiden on huomioitava nyt heti alkuun että Allekirjoittanut näki tarkkailussa olevan elokuvan erittäin jadeentuneessa mielentilassa, joten väitteeni otettakoon skeptisyydellä. Joka tapauksessa Nälkäpeli ansaitsee pisteet vahvasta aloituksesta ja sen mukana tulevasta tyylistä. Dystooppinen tulevaisuus on räikeä ja värikäs ja muutenkin on mielenkiintoista huomata elokuva missä ihmisuhreja oikeasti kohdellaan rituaalin tärkeimpinä tähtinä. Sen sijaan varsinaisen juonen käynnistyttyä mielenkiinto romahtaa hitaasti, mutta varmasti, sillä yksikään käänne ei ole uusi, esille tuotuja elementtejä ei hyödynnetä ja kaiken lisäksi monia kohtauksia venytetään loputtomiin ja lisäksi harvat toiminnalliset hetket ovat liian kirskuvia tyyliltään. Aivan kuin ohjaaja tieten tahtoen olisi kiskonut hurjan aiheen hampaat irti ja kaikki tietävät että ilman teräviä naskalihampaita ei katsojasta revitä esiin mielenkiintoa.
Pääroolin Jennifer Lawrence ei ole kovinkaan ilmeikäs, mutta hänestä huokuu asianmukaista karismaa ja voimakkuutta. Josh Hutcherson tarinan vähemmän yrmynä sankarina ei myöskään jää heikoksi roolissaan, sillä Peeta ei ole tappelupukari eikä hurjaluonteinen. Antagonistin virkaa parodioivat Alexander Ludwig on juuri sitä mitä pitää: hullu ja räikeä. Tärkeimmät roolit eivät siis loista, mutta taustalta löytyy Donald Sutherland ja Wes Bentley näyttävien partojen kanssa ja Woody Harrelson riemukkaan kyynisenä valmentajana, mutta kun kyseessä on eloonjäämistaistelun voittaja niin kyynisyys ja mieltymys raakaan viinaan odotettavaa ja Lenny Kravitz suorastaan kaappaa show'n stylistinä.
Lähtökohta esitellään hienosti, puvustus ja lavastus toimii, mutta kaikki käänteet ovat aiemmin nähtyjä ja lähtökohdalta viedään hampaat ja se kuohitaan avuttomaksi parodiaksi. Lyhyesti sanoen Nälkäpeli ei ole kovinkaan hyvä, sillä kertakatsomisellakin huomaa sen ammottavat puutteet ja heikkoudet.
Jurpo
Tähtääjä, 889 arvostelua
Arvosteltu: 10.05.2012
Katsottu: Teatterissa
Kuvaruudun päällä leijailee valtava PG-13 -leima, joka häiritsee katsomista suunnattomasti.
Jouduin taannoin olosuhteiden painostamana lukemaan ensimmäisen osan Suzanne Collinsin Hunger Games -kirjatrilogiasta. Panokset olivat kovat, sillä en tiennyt kirjasarjasta juuri mitään; onhan selvää, että viimeiset (ja ainoat?) miehisyyteni rippeetkin siinä katoaisivat, jos kirja osoittautuisi ”uudeksi Twilightiksi”. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan lukukokemus oli, jos ei aivan valaistumisen aiheuttava, niin ainakin miellyttävä. En siis kokenut syntyneeni uudestaan, mutta nuorten romaaniksi Nälkäpeli on jokseenkin viihdyttävä. Romaanin oltua suurmenestys maailmalla ei ollut yllätys, että perässä seuraisi elokuva-adaptaatio.
Jossain kaukaisessa tulevaisuuden ajankohdassa luonnonkatastrofien ja ruuasta käydyn sodan myllerryksessä Pohjois-Amerikkaan on syntynyt valtio nimeltään Panem. Surkeissa olosuhteissa elävät kansalaiset häviävät kapinansa valtaapitäviä vastaan. Hallitsijat ovat ilmeisesti nähneet japanilaisen Battle Royalen, sillä rangaistukseksi niskuroinnista kehitetään nälkäpeli: vuotuinen tapahtuma, johon jokaisesta maan 12 vyöhykkeestä arvotaan osallistujiksi yksi tyttö ja yksi poika. Nämä 12-18 -vuotiaat laitetaan vaikeisiin oloihin taistelemaan toisiaan vastaan. Voittajaksi julistetaan viimeinen ja ainoa eloonjäänyt.
Katniss Everdeen on 16-vuotias päähenkilö, joka yllättäen ajautuu 74. nälkäpelin kilpailijaksi. Häntä esittää elokuvassa Jennifer Lawrence, jonka suoritus on teoksen yksi ainoita positiivisia seikkoja. Lawrence näyttelee uskottavasti ikäisekseen vahvaa perheestään huolehtivaa metsästäjää ollen samalla vaikean lapsuutensa ja isänsä kuoleman muokkaamana äärimmäisen haavoittuva. Hän kykenee tuomaan hahmon kontrastin valkokankaalle varsin onnistuneesti. Lisäksi Woody Harrelson sopii mainiosti nuorten alkoholisoituneen mentorin rooliin.
Muut elokuvan hahmot ovat täysin mitäänsanomattomia. Donald Sutherland on ”ihan hyvä” Panemin uhkaavana presidenttinä. Josh Hutcherson Katnissin vyöhykkeen toisena kilpailijana, Peeta Mellarkina, ei ärsytä, muttei aiheuta muitakaan tunteita. Muihin kilpailijoihin ei tutustuta lainkaan, joten he eivät jää mieleenkään millään tavalla.
Yksi elokuvan ongelmista on Katnissin ja Peetan välinen romanssi. Kirjassa tämä oli yksi tarinan pääteemoja, ja lukijan mielenkiintoa sitä kohtaan pidettiin yllä varsin paljon sanoja vaativalla sivujuonella. Elokuvassa ei paneuduta romanssin syihin juuri ollenkaan, kuten kirjassa tehtiin, vaan se vaikuttaa vain perinteiseltä ”pakkohan leffassa on rakkaustarina olla” -kliseeltä.
Elokuvassa näkyy myös valitettavan tutulla tavalla, että se on suora käännös kirjasta liikkuvaksi kuvaksi: jos pyritään olemaan mahdollisimman uskollisia kirjaversiolle, on todella vaikea saada tarina etenemään sulavasti. Monet kohtaukset tuntuvat nimenomaan vain peräkkäin liimatuilta kohtauksilta, eivät yhtenäiseltä tarinalta. Sama ilmiö on hyvin havaittavissa esimerkiksi Harry Pottereiden elokuvaversioissa. Elokuvalla ei ole yhtä paljon aikaa käytettävissä tiettyjen asioiden opettamiseen tai selittämiseen katsojalle, jolloin ne tuntuvat kokonaisuuden kannalta tarpeettomilta. Kun elokuvassa jollekin henkilölle tapahtuu jotain traagista, katsoja ei kykene suhtautumaan siihen tekijöiden toivomalla emotionaalisella tasolla, koska elokuvan pituuden puitteissa ei ole luotu tarpeeksi vahvaa tunnesidettä katsojan ja hahmon välille.
Hunger Gamesin visuaalinen ilme on mainiosti toteutettu. Köyhät vyöhykkeet näyttävät kuin menneisyydestä napatuilta, kun taas vastapainoksi rikas pääkaupunki Capitol on uskottava tulevaisuuden kaupunki. Capitolin rakennukset ja huonekalut ovat erikoisia ja kaupungin ihmiset hassun näköisiä värikkäine kampauksineen, vaatteineen ja meikkeineen, mutta näyttävät kaikki kuitenkin siltä, että voisivat olla tulevaisuudesta. Myös toiminta on alhaisen ikärajansa puitteissa toteutettu kelvollisesti. ”Tärinäkameran” käyttö häiritsee muutamassa kohdassa tapahtumien seuraamista, vaikka kuvastaakin taistelun sekavuutta.
Itse elokuvan nälkäpeliosuuden aikana kuvaruudun päällä leijailee valtava PG-13 -leima, joka häiritsee katsomista suunnattomasti. Taistelukohtaukset on kyllä ikärajan rajoittamina tehty varsin hyvin, mutta koko nälkäpeli-ideaan on vaikea suhtautua aiheen vaatimalla järkytysasteella, jos väkivaltaa kaunistellaan näin paljon. Väkivaltaa voidaan kyllä käsitellä ilman älytöntä splatteriakin. Ajatus nuorten pakottamisesta kilpailuun, jossa nämä tappavat toisiaan ja kuolevat nälkään ja janoon tai onnettomuuksiin on kuitenkin sen verran järkyttävä, että edes pieni määrä verta, suolenpätkiä ja tuskanhuutoja helpottaisi samaistumista jännitykseen ja henkilöiden kärsimyksiin.
Hunger Gamesissa on joitakin onnistuneita seikkoja, mutta sitäkin enemmän on paloja hukassa. Kertakäyttötavarana elokuva on ihan suositeltava viihdepaukku. Tuleville jatko-osille jää kuitenkin paljon parannettavaa, jos aikovat nousta sen yläpuolelle. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaakin siis ennemmin tutustua alkuperäisteokseen kuin filmatisointiin.
mike
Käyttäjä, 3 arvostelua
Arvosteltu: 24.08.2012
Katsottu: Kotona
Kohtalaista ja katsottavaa nuorisoviihdettä.
Suzanne Collinsin menestysromaaniin perustuva ja kauan odotettu Nälkäpeli-trilogian esikoinen on nuorten uusin villitys. Ja nuori kun olen niin täytyihän se ensi-illassa käydä katsomassa.
Amerikka on luonnonkatastrofien jäljiltä vain raunio, joka on jaettu 12 ankeaan asuinvyöhykkeeseen. Vyöhykkeillä olo on jo muutenkin kurjaa, mutta sen lisäksi maan pääkaupunki Capitol on keksinyt asukkaiden pään menoksi vielä Nälkäpelin. Nälkäpeli on kooko maassa näkyvä karu tosi-tv-ohjelma, johon valitaan, joka vuosi kilpailemaan jokaiselta vyöhykkeeltä kilpailemaan yksi nuori mies ja nainen. Nuoret taistelevat pelissä hengestään, kunnes yksi selviää hengissä ja voittaa Nälkäpelin.
Tarinan päähenkilö Katniss (Lawrence) 12. vyöhykkeltä ilmoittautuu peliin vapaaehtoisena siskonsa puolesta. Hän saa kilpakumppanikseen samanikäisen Peetan (Hutcherson), jonka hän tuntee entuudestaan. Nuoret joutuvat turvautumaan lavastettuun rakkauteen, saadakseen yleisön puolelleen ja pelastaakseen molempien hengen. Mutta onko tämä rakkaus vain huijaus selviämiseen?
Itse olen lukenut kyseisen kirjan ja pidin siitä yllättävän paljon. Mutta odotukset elokuvalle eivät olleet näyttelijävalintojen myöstä huimat. Elokuvassa juoni kulki kohtalaisen hyvin ja elokuva oli ajoittain jännittäväkin. Ohjaus vähän hyppi tilanteesta toiseen ja harmikseni kuvaus oli mennyt pahasti pieleen. Siinä keskityttiin lähinnä lähikuviin ja ärsyttävän paljon ihmisten naamoihin. Alku kulki hyvin ja keskikohta kohtaisesti, mutta loppu oli kuin olisi kiirehditty. Juoni kylläkin kiinnosti varmasti useaa katsojaa ja herätti paljon kysymyksiä. Se oli juuri sellaista viihdettä, joka uppoaa Twilightin jälkeen nuoriin.
Näyttelijätyössä oli plussia ja piiiiiitkiä miinuksia. Katnissin näyttelijä Jennifer Lawrense teki vahvan ja tasapaksun suorituksen, joka piti koko muuta pääosakaartia kasassa. Poitsut Hutcherson ja Heimsworth olivat lähinnä ilmeettömiä Edward kakkosia varsinkin Hutcherson oli suu viivanan miltei koko elokuvan. Woody Harrelson ja Donald Sutherland toivat paljon plussaa muttei tarpeeksi pelastamaan elokuvaa. Varsinkin Sutherland pienessä roolissa julmana presidentti Snowna pelasti jo paljon.
Kokonaisuutena elokuva oli kohtalaista ja katsottvavaa nuorisoviihdettä, joka yltää kyllä kepeästi yli Twilightin. Niin kuin sanoin viihdyttävää, mutta kaukana täydellisyydestä.
Freakyfilms
Käyttäjä, 1 arvostelu
Arvosteltu: 27.03.2012
Katsottu: Teatterissa
Liekehtivän tytön tarinasta ei ole onnistuttu luomaan liekehtivää elokuvaa
Nuorten lukuharrastuksen väitetään aina vain vähenevän, ja onkin ironista että viimeaikojen suurimmat nuorisoilmiöt perustuvat juuri kaunokirjallisiin teoksiin. Edellä kuvaillut kriteerit täyttää myös Gary Rossin ohjaama Nälkäpeli.
Kuten nimestäkin voi päätellä, elokuva perustuu Suzanne Collinsin luomaan samannimiseen trilogiaan. Tarina maalaa vähemmän ruusuista kuvaa ihmiskunnan tulevaisuudesta. Maailma on sotien ja yleisen kaaoksen vuoksi tuhoutunut, ja siinä missä on ennen ollut sekalainen nippu eri valtioita, on nyt kahteentoista vyöhykkeeseen jaettu Panemin valtio. Kapinoitsijoille rangaistukseksi on säädetty laki nälkäpelistä, joka on koko kansan seuraama tosi-tv:tä mukaileva uhrijuhla. Tässä pelissä selviää hengissä vain viimeisenä hengittävä lapsi, ja jokaisen vyöhykkeen on kannettava kortensa kekoon lähettämällä peliin huonon arpaonnen omaava tyttö ja poika. Kuten arvata saattaa, nakki napsahtaa elokuvan kahdelle päähenkilölle Peeta Malarkille (Josh Hutcherson) ja Katniss Everdeenille. (Jennifer Lawrence)
Omaperäisestä perusideastaan huolimatta verkkaisen alun jälkeen juoni alkaa noudattaa jo moneen kertaan nähtyä ”altavastaajasta voittajaksi” -kulkua, mutta silti jo alkumetreiltä asti on selvää että nyt ollaan katsomassa keskivertoa parempaa teineille suunnattua kassamagneettia. Jopa tässä tieteiselokuvan sivumakua omaavassa elokuvassa on onnistuttu luomaan ajoittain hyvinkin uskottavia tunnelmia.
Nälkäpeli-elokuvalla olisi ollut hyvät edellytykset nousta hyväksi elokuvaksi, mutta pätkä kompastelee omaan pidättyväisyyteensä. Elokuvassa on useampia mahtipontisia kohtauksia, jotka olisivat voineet olla mieleenpainuvia mikäli ne olisi viety vielä ”hiukan pidemmälle.” Osittain myös tämän takia Nälkäpeliä on vaikeaa sijoittaa mihinkään genreen. Viitteitä loytyy niin sci-fi-, fantasia- kuin seikkailuelokuvaankin. Itse sanoisin että pätkä on pliisuhko sekoitus kaikkia yllämainittuja. Elokuva esimerkiksi täyttää joitakin tieteiselokuvan kriteereitä, onhan kyse tulevaisuudesta ja siinä nähdään myös nykyihmiselle tuntematonta tekniikkaa. Tosin tieteisviitteet ovat vain hetkellisiä, ja pian ollaan jo selvästi puhtaan draaman puolella. Onkin kuin elokuvalla olisi monta genreä, joista jokainen on saanut kahdenkymmenen minuutin siivun tästä reilun kahden tunnin rupeamasta.
Roolituksessa on onnistuttu vaihtelevasti, ja elokuvan kirkkaimmaksi tähdeksi nousee Katnissin pääroolin hyvin uskottavasti näyttelevä Lawrence. Muut näyttelijät jäävät hiukan hänen varjoonsa, ja onkin kuin muut olisivat eräänlaisia päähenkilön komppaajia. Tosin on otettava huomioon että Katnis seikkailee huomattavan suuren osan kankaalla yksinään. Myös lähinnä musiikista tunnettu Lenny Kravitz luo poikkeuksen laulaja-näyttelijä yhdistelmän yleiseen tasoon olemalla suorastaan ”omassa elementissään” stylisti Cinnan roolissa.
Nälkäpelin kunniaksi on myös syytä mainita, että käsikirjoitus seuraa kirjan juonta suorastaan esimerkillisesti sortumatta sen suurempiin muutoksiin. Vaikka elokuva onkin paikoitellen ansioitunut, ja kaivattua vaihtelua lajissaan, ei katsoja voi olla huomaamatta tosiseikkaa, että tässä nyt on taas yksi kausiluontoinen pätkä. Muutaman vuoden kuluttua tuotetaan epäilemättä uusi raina, joka rikkoo oman aikansa ennätykset.
Elokuva on raikasta vaihtelua, mutta kaikesta huolimatta liekehtivän tytön tarinasta ei ole onnistuttu loihtimaan liekehtivää elokuvaa. Kävelen salista ulos lievän pettymyksen vallassa ja pohdin montakohan vuotta mahtaa kulua ennen kuin ilmestyy jokin uusi teinitys joka lyö laudalta kaikki tämänkin tekeleen yleisöennätykset, mikä on eittämättä vain ajan kysymys.





wednesday
Käyttäjä, 11 arvostelua
Arvosteltu: 31.03.2012
Katsottu: Teatterissa
Videot
Kuvat
Suosituksia
Kommentit
Tikkari
Käyttäjä
Mowgli
Tähtääjä
naamio tyyppi
Käyttäjä
MrHorror666
Käyttäjä
Arvostelut
Hunger Games kykenee tarjoamaan suhteellisen viihdyttävän ja jännittävän katselukokemuksen.
Hellblazer 29.03.2012 01:35
Nälkäpelillä olisi ollut eväät olla paljonkin vavisuttavampi kokonaisuus, jos tekijöillä olisi vain riittänyt rohkeus viedä sinänsä hyvä tarina vielä astetta pidemmälle.
Wingman 17.07.2012 16:15
Vaikka ihmepelastumisia on liiaksi asti, dramatiikan heimoneuvosto on ratkaisuissaan vaisu.
Arsi T. Elokolikko 19.08.2012 14:03








Kommentit
Tikkari
Käyttäjä
01.05.13 klo 10:56
Paaalljon parempi, mitä ajattelin leffan olevan! Olen lukenut nälkäpelin kirjana, ja täytyy sanoa, että kirja kannattaa lukea ennen leffan katsomista, sillä kirjassa hahmot ja niiden taustat selitetään paremmin, ja jotkut kohdat saattavat ilman kirjaa leffassa jäädä hieman pimentoon.
Näyttelijät olivat mahtavia, varsinkin Jennifer Lawrence. Muutenkin elokuvan tarina oli hienolla tavalla järkyttävä, kun 24 nuorta pakotetaan tappamaan toisensa julmalla tavalla kameroiden edessä. Tosin ajattelin elokuvassa olevan enemmän actionia, mutta hyvä leffa kaikin puolin
Mowgli
Tähtääjä
26.04.13 klo 18:54
Vaihteeksi ajattelin lukaista kirjan ennen elokuvaa. Ensiksi mainittu oli huomattavasti samaistuttavampi teos, kuin hieman läpijuostuksi ja etäiseksi jäävä elokuva. Niin siinä usein käy kun ensin oman mielikuvituksen tuotteet päästää kirjaa lukiessa valloilleen. Mukiinmenevä on tämä elokuvanakin, ei mikään ihmeellinen mutta ihan hyvä kuitenkin. Jotkin kirjan ratkaisut elokuvan keinoin eivät vain toimi välttämättä täysin halutulla tavalla.
naamio tyyppi
Käyttäjä
03.03.13 klo 18:46
Hyvä idea, mutta olisin nauttinut tästä enemmän jos tämä olisi ollut edes vähän sensuroimaton.
PG-13 haittasi katselu kokemusta paljon.
MrHorror666
Käyttäjä
12.02.13 klo 08:24
Aika tylsäksi jäi,mutta ihan katsottava oli, jostain syystä tuli mieleen selviytyjät.
kurkkuharja
Tykittäjä
20.01.13 klo 15:09
Ei tämä meduusa nyt mitään haukkujaan ansaitse. Semi-viihdyttävää Hollylan ihmisjahtia Battle Roayalen ja Kalkkunan metsästyksen jalanjäljillä, jossa esiintyy toki pikkuvikansa, muttei häiritsevissä määrin. Ei katseluani se parjattu PG-kolmetoistakaan haitannut. Ehkäpä olen pehmo luuseri.
menota
Käyttäjä
14.01.13 klo 10:47
Sisäinen ikuinen teinityttöni pitää siitä, että elokuvassa on vaihteeksi pääosassa vahva, nuori nainen joka tekee muutakin kuin odottaa vinkuen pelastavaa prinssiä. Itse en ole lukenut kirjaa, mutta moni on kertonut kirjan olevan parempi. Jossain määrin elokuvaa katsoessa tulikin sellainen tunne, että todennäköisesti kirjaan verrattuna jotkut osat olisi 'juosten kustu' eli jätetty käsittelemättä kokonaan tai käsitelty hyvin pintapuolisesti. Katniss Everdeenin ja Peeta Mellarkin välinen 'suhde' esimerkiksi ei rakentuntut täysin luontevasti ja tarinan alku kuitattiin loppujen lopuksi aika hatarasti. Loppu oli hieman hölmö, muutama yllätyskäänne olisi myös voinut olla ihan piristävää. Kuitenkin jopa pidin elokuvasta, omassa sarjassaan sanoisin sen olevan keskikastia.





Nosfecoff
Käyttäjä
05.01.13 klo 21:03
Mitä hittoa? Minä kirjoitin alemmankin kommentin, mutta se tuli nimellä "hexter". What? No, lukekaa siitä.
hexter
Ylläpitäjä
05.01.13 klo 20:50
Loppukohtauksen arvaa ennen elokuvan katsomista, juoni ei sisällä yhtäkään yllätystä, jännitys on kaukana poissa ja omaperäisyys vielä kauempana. Leffahan on sama kuin Gamer, mutta kesympänä.
Ei mutta oikeasti, juoni ei sisällä yhtäkään yllätyksen kaltaista. Ei ole hyväksyttävää, että vielä tänä päivänä tehdään suurella rahalla elokuva, jonka loppukohtauksen jokainen arvaa jo pelkän takakannen kuvauksen luettuaan.
Ilkimykset ovat todella löysiä ja sankarit ovat nyhveröjä.
Viimeiset viisikymmentä minuuttiakin ovat jo sellaista tylsyyden juhlaa, sillä mitään ei tapahdu ennen loppua, jonka siis arvasin oikein jo juonikuvauksen luettuani.
Olihan siellä Woodykin, mutta loppujen lopuksi positiivisia ajatuksia aiheuttaa ainoastaan Jennifer Lawrence, josta ei pahaa sanottavaa keksi sitten millään.
Massaviihdettä, jossa kaikki on tehty massan ehdoilla. Pidän tästä kyllä enemmän kuin Takenista, mutta se nyt ei ole paljoa sanottu. Kyllä tälle tähti jostain napsahtaa, mutta toisesta on jo maksettava.
junik
Käyttäjä
29.12.12 klo 23:55
OOOOOH! Loistoleffa. Tosin... miten jotenkin aina tökkii nämä siirappimaiset loput. Paitsi jos ne on jotenkin naamioitu hyvin niin ettei tiedä nielevänsä siirappia vaikka se sille maistuisikin. Tämä oli jotenkin vähän kuitenkin ehkä siirappimainen.





miqqex
Käyttäjä
23.12.12 klo 03:13
Ihan hyvä leffa
Yllätti positiivisesti, ja jätti hyvän fiiliksen... Itse en ole kirjoista kiinnostunut, joten en aio sitä lukea (:
3.5/5
sixx
Käyttäjä
27.10.12 klo 05:32
taas yksi tälläinen tarina; ensin on tosi hyvä kirjasarja ja PAM joku päättää tehdä siitä elokuvan, josta jokainen pitää ja kirjat menettää merkityksensä.
mutta oikeastaan yllätyin positiivisesti katsoesssani leffan. se oli parempi mitä odotin, vaikka olikin tosi ennalta arvattava.
timexi
Käyttäjä
25.10.12 klo 13:38
Ihan ok-leffa, mutta itselleni tuli koko ajan mieleen laimennettu versio Battle Royalesta, joka mielestäni pesee tämän mennen tullen ja palatessa armottomuudellaan ja misantropiallaan. Myös satiiri oli osuvampaa BR:ssä.
ratisti
Käyttäjä
10.10.12 klo 20:55
Tästä hollywoodmäisestä purkkapallosta olisi aineksien puolesta voinut saada ihan hyvänkin.





jalakanen
Käyttäjä
06.09.12 klo 04:54
Minoon vanha ja kyyninen ukko jolla on kuitenkin sen verran omia hampaita jäljellä ettei tällainen valmiiksi pureksittu pulla juurikaan anna kuin hentoisen närästyksen. Toki tässäkin vellissä oli jyväsiä, mutta ne lusikoitiin jo heti alussa.
Offline
Käyttäjä
03.09.12 klo 00:20
No jaa, eipä tästä juuri mitään mieleen jäänyt. Itse konsepti nojaa jo niin vahvasti Battle Royalen suuntaan että jonkinlainen ennakkokäsitys oli siitä millainen tämä esitys voisi huonoimmillaan olla -ja sitä se olikin. Battle Royale kohtaa Twilightin tms.
Suurin virhe on tarpeeton venyttäminen ja alleviivaaminen sekä täysin jonninjoutaviin sivujuonteisiin eksyminen vähän väliä.
Jos tämä aika oli pakko käyttää muuhun kuin itse nälkäpeliin niin oltaisiin voitu vaikka mennä enemmän scifin puolelle ja
pohjustaa vallitsevaa maailmaa hieman tarkemmin.
Kun toiminta viimein pitkän odotuksen jälkeen saadaan päälle niin sitä kestää
vain ohimenevän hetken ja taas nakataan tyhjäkäynti päälle. Tästä jatketaan samaa rataa kaavalla jonninjoutavaa täytettä-lyhyt väläys taistelua-vaivaannuttavaa rakkaustarinaa toistettuna muutaman kerran ja typerän lopun jälkeen tekstit viimein rullaavat ruutuun.
Olisi varmasti toiminut paremmin reippaasti lyhennettynä ja sellaisenakin ollut korkeintaan keskinkertainen. Pari tähteä lohkeaa elokuvan näyttävästä maailmasta.
Key
Käyttäjä
01.09.12 klo 20:35
Nälkäpeli - elokuvan nimi ei ole taiteellinen, kuten voisi aluksi luulla. Idea on ihan ok: Joka vuosi valitaan 24 -teini-ikäistä tyttöä ja poikaa Nälkäpeli nimiseen tosi tv-sarjaan, jossa joutuu kilpailemaan omasta hengestään, palkintona on elämä.. Nälkäpeli tuo uutta verta teinileffojen genreen, tietenkin närkästyttää, jos samankaltaisia juonikuvioita ollaan ehditty käyttää jo ronskimman puoleisessa japanilaisklassikossa.
Suzanne Collin'sin romaaniin perustuva elokuva on jo menestynyt taloudellisesti hyvin. Myös kriitikoilta kiitosta saanut Nälkäpeli on takuuvarma avain siihen, että jatko-osa tullaan varmasti filmaamaan. Itselleni jäi elokuvasta kuiva maku suuhun, ennalta-arvattavuus näkyy jo, kun 100 -minuuttia on kulunut, siinä vaiheessa varsinainen tylsistyminen alkaa..
Nälkäpeli vaikuttaa aluksi mukiinmenevältä nuorisoviihteeltä, mutta se romahtaa ennalta-arvattavuuteen, ja lopuksi henkilöhahmoihin, jotka muuttuvat loppua kohden yhdentekeviksi. Suosittelen vain vannoutuneimmille Nälkäpeli-kirjasarjan lukijoille ja niille, joille teini-elokuvat sattuvat maistumaan.
PalloMasi
Käyttäjä
01.09.12 klo 10:51
Kirja tietenkin voittaa tämän 10 - 0, mutta silti ihan viihdyttävä, ei huono (:
lollero
Käyttäjä
31.08.12 klo 14:15
Realistinen ja mielenkiintoinen selviytymistarina.




Xsamid
Käyttäjä
24.08.12 klo 17:40
Luulin että taas yksi ylihypetetty leffa, mutta paljastuikin olemaan erittäin mielenkiintoinen tekele. (En ollut kuullut aiheesta ennen.) Jänniäkin kohtia löytyi, ja näyttely oli sujuvaa. Tosin taistelu oli kumman lyhyt, verrattuna siihen mitä odotin. Jokaisen tribuutin kuolema olisi pitänyt näyttää, eikä vain kuulutuksia...Silti loistoviihdettä, joka muistuttaa paljon Japanilaista "Battle Royalea", joka pyörii samalla idealla.





Boy From Shadows
Tykittäjä
22.08.12 klo 02:56
Lähdin katsomaan Nälkäpeliä tietämättä siitä hölkäsenpöläystä, ja näin jälkikäteen se oli oikea ratkaisu ja pystyin nauttimaan elokuvasta ainakin sen puoliväliin saakka. Alussa leffa nimittäin vaikuttaa juonensa puolesta mielenkiintoiselta ja tulevaa gladiaattoritaistoa odottaa mielenkiinnolla. Kun päästään lopulta itse asiaan, menee homma liian epärealistiseksi ja alkaa muistuttamaan Twilightia. Elokuvan lopputekstien jälkeen tutustuin hieman aiheeseen ja huomasin sen pohjautuvan best selleriin. Voihan ketale... Onneksi en tiennyt ennen elokuvaa, että tämä on teinisaippuaoopperaa, olisi jäänyt katsomatta. Ei näihin aina tarvitsisi romantiikkahömpötystä tunkea, jotta teinitytöt saataisiin fanittamaan, mutta kukin tekee tulonsa tavallaan.
Elokuvana Nälkäpeli oli silti aivan ok, tai no oikeastaan tuo alkupuoli lähenteli kiinnostavuudessaan 4 tähteä ja tykkäsin rainasta todella paljon. Kamerankäyttö oli maagista, lavastukset komeat ja Jennifer Lawrence vakuutti kylmäpäisenä metsänneitona. Itse peli oli tylsää ja intensiivisyyden tunnetta kaipasin enemmän.
Jäi myöskin epäselväksi, miten maailma oli tällaiseen tilanteeseen päätynyt, sillä sitä elokuvassa ei juurikaan selitellä. Epärealistisuus jäi vaivaamaan. Olisin toivonut kunnon verimäiskettä, realistista otetta ja aitoja tunteita. Jäi turhan neitimäiseksi teineilyksi, kun ilmeisesti ikäraja on pyritty pudottamaan mahdollisimman alhaalle.
Kirja on varmasti elokuvaa huomattavasti parempi. Silti arvosanaksi




Jampe_69
Käyttäjä
21.08.12 klo 08:20
Olihan tämä viihdyttävä ja näyttävä survival-seikkailu, mutta juoni kärsi koko ajan pienestä ennalta-arvattavuudesta. Taistelukohtaukset olivat kyllä kohtalaisen hirnosti tehtyjä. Jennifer Lawrence oli kyllä asiallinen hottis pääroolissa. Stanley Tucci ja Woody Harrelson olivat hyvässä iskussa pienemmissä rooleissa.





ভ্রমর
Käyttäjä
20.08.12 klo 01:33
Aika juosten kustu ja väljähtänyt tunnelma elokuvasta jäi. Kuin olisi jotain tv-sarjaa katsonut. Tunnelmanluonti ei onnistunut. Aidoilta vaikuttaneet jännitteet roolihahmojen välillä vähissä.
Varsinkin mieskriitikoiden eräs tämän hetken lempitytöistä Jennifer Lawrencekaan ei elokuvaa pelastanut. Ei senpuoleen tainnut oikein ohjaajaltakaan mennä henkilöohjaukset nappiin tämän elokuvan osalta.
Olisi saattanut tehdä hyvää käyttää elokuvassa vilahtanutta Isabelle Fuhrmania vähän enemmänkin tuomaan särmää ja vaarallisuuden tuntua tähän teinien hippaan.
carloz
Käyttäjä
12.08.12 klo 22:07
Lähtökohtaisesti odotukseni olivat lähes nollassa. Elokuvalla oli kuitenkin potentiaalia nousta suosta mutta tätä potentiaalia ei käytetty kuten olisi pitänyt. Monesti tapahtumat olivat liian ennalta arvattavia ja muutenkin koko elokuvan maailma tuntui niin idioottimaiselta, jotta ihmettelin, oliko kirjan sisältö tuotu näin puutteellisena valkokankaille. Voi toki olla, että kirjankin sisältö oli yhtä typerää hömppää.
Ei tämä huonointa viihdettä nykyään tuotetuista ole mutta ei näillä ansioilla vielä sovi juhlia.
Tumppimies
Tykittäjä
10.08.12 klo 15:50
Lähes pakosta jouduin tämän kastomaan ja vieläpä miettimään pisteytystäkin. Vaimokkeen mielestä tämä on ison tuotannon elokuvaksi erinomainen, jonka vuoksi minäkin siis tämän katsoin. Enkä nyt voi aivan täysin tätä väitettä tyrämätä. Nälkäpelissä on kieltämättä yritystä. Tosin tämäkin aihe on käsitelty paljon paremmin Japanissa, jo yli kymmenen vuotta sitten. Silti on ihan ilahduttavaa huomata, että vaikka elokuva on kliseinen, voidaan sinne silti ujuttaa jotain pieniä koukkuja. Kuten tietynlaista mediasatiiria nykypäivän tosi-tv:stä. Silti jäin kaipaamaan vähän rankempaa lähestymistapaa ja kliseettömämpää loppua. Kuitenkin piristävä teinileffa, joka toimii paremmin kuin Potterit tai Twilightit.





Salmiakkisydän
Käyttäjä
16.07.12 klo 20:09
Kirjan lukemisesta on vierähtänyt tovi jos toinenkin, ja sen vuoksi arvioni jää vähän yläkanttiin. Kirjafilmatisoinniksi keskivertoa toimivampi; lahjakkaat näyttelijät ja mielikuvituksekas puvustus paikkaavat löyhän käsikirjoituksen porsaanreiät. Myös tarinan tunnepuoli jää laimeaksi eikä elokuva onnistu herättämään riittävää jännityksen tai surun tunnetta katsojassaan.
jossu82
Käyttäjä
01.07.12 klo 21:46
ihan hyvä
-janskyy-
Käyttäjä
13.05.12 klo 11:40
Niin ihana elokuva!! Toki ei ollu ihan sama kuin kirja, mutta paras mahollinen versio siitä! (:
Tapahtumat etenee aika nopeesti, mut ei se mitää 



Ja kun ilman ennakko-odotuksia menee sitä kattomaan, ni ei tule pettymyksiä ku vertailee kirjaan. Mutta ihan paras elokuva ! (: 
HoboGoblin
Käyttäjä
29.04.12 klo 22:42
Ei tässä ollut mitään hyvää
AAnyway
Käyttäjä
26.04.12 klo 13:48
Onnistunut paketti kerta kaikkiaan! Yleensä kirjat lukeneena niistä tehdyt elokuvat ottavat aina jollain tasolla päähän, mutta tässä oli mukana aivan kaikki oleelliset elementit ja vieläpä onnistuneesti. Näyttelijävalinnoista alkaen, erityisesti Katnissin rooli suoritus oli mahtava. Ei herättänyt aivan niin järisyttäviä tunnepurkauksia kun olisin kuvitellut, mutta onnistui kyllä vetämään hiljaiseksi.
Chadagun
Käyttäjä
13.04.12 klo 14:52
Odotukseni ensimmäisen Nälkäpeli-filmatisoinnin suhteen olivat melkoisen korkealla, vaikken kirjoja ole lukenutkaan. Sarjan ensimmäinen elokuvaosa ylitti asettamani riman onnistuneesti.
Vallitsevasta ideasta löytyy muutamia yhteneväisyyksiä esimerkiksi Battle Royaleen ja Gameriin, mutta The Hunger Games tuntuu silti joltain aivan uudelta ja varsinkin siksi kiehtovalta. Pahinta on, että ajatusta ei voi vain sysätä syrjään mahdottomana, sillä mistä sitä tietää, vaikka yhteiskuntamme olisikin menossa johonkin elokuvan ja kirjan osoittamaan alamäkeen. Näkemys on melkoisen jäätävä.
Visuaalisesta puolesta voi olla montaa mieltä, ja on pakko myöntää, että reilusti heiluvalla kameralla kuvattuja taistelukohtauksia on vaikea seurata, mutta se luo kohtauksiin realismia. Niin sanotusti tarkat kuvaukset ja hidastukset olisivat vieneet kohtauksista maun. Hahmoihin en varsinaisesti ihastunut, mutta suosikeikseni nousivat Rue ja symppis-Cinna. Näyttelijäkaarti on täynnä lahjakkaita nuoria, joille voi ehdottomasti antaa aplodit. Lawrencen repliikittömät kohtaukset jättävät tosin hieman kylmäksi.
Vakavia haittoja en onnistu löytämään, sillä elokuva ei ollut missään vaiheessa huono, puiseva tai pitkäveteinen. Rauhallisemmat ja adrenaliinintäyteiset kohdat on jaettu tasaisesti, mikä on hyvä, sillä Nälkäpeli on oikeasti äärimmäisen jännittävä. Asiaan vaikutti varmasti myös elokuvateatterimiljöö, mutta elokuva oli aika ajoin jännittävämpi kuin moni kauhu- ja jännityselokuva koskaan, ja se jos mikä on saavutus. Onnistuneen jännityksen lisäksi The Hunger Games myös koskettaa. Itselläni oli vaikeuksia olla itkemättä, mutta en halunnut sotkea rajauksiani (joo).
Olen todella tyytyväinen siihen, että kävin katsomassa tämän. Nyt on taas jokin kirjaan pohjautuva sarja, jonka seuraavia osia odottaa innolla. En tosin usko, että enää tässä iässä hypetän mitään samalla lailla kuin Pottereita silloin vuosia sitten.
HorrorGirl
Käyttäjä
11.04.12 klo 17:34
Ei paha ollenkaan. Ei voita kirjaa, mutta filmatisointi oli huomattavasti parempi kuin esim. pottereissa, saatika sitten twilighteissä. Noudatti suurimman osan ajasta kirjan tapahtumia. 4/5 :))
Ellie
Käyttäjä
03.04.12 klo 12:18
Pidin elokuvasta todella paljon. Olen lukenut kirjan ja elokuva seurasi uskollisesti kirjan tapahtumia. Varsinkin Jennifer Lawrence ja Josh Hutcherson olivat todella hyviä näyttelijöitä ja sopivat roolihahmoihin erinomaisesti,mutta myös sivuhenkilöt ansaitsevat kiitosta.





Varsinaisessa nälkäpeli-osiossa elokuva hieman laahasi kirjaan verrattuna, koska elokuvassa ei kuulla Katnissin ajatuksia, silloin kun Katniss on metsässä yksin. Asia kuitenkin muuttuu, kun Katniss on Ruen tai Peetan seurassa.
Elokuvan miljöstä myös plussaa.
onni
Käyttäjä
01.04.12 klo 20:01
Elokuvaa ei voi sanoa huonoksi, mutta oli siinä paljon miinuksia. Esim



- Elokuva oli välillä puuduttavan tylsä.
- Loppu oli epäselvä.
- Taistelukohtaukset olivat aika huonosti tehtyjä.
- Turhan paljon läheltä piti tilanteita.
Roolisuoritukset olivat ihan hyviä. Aihe oli elokuvassa mielenkiintoinen ja elokuva toi melkein tipan linssiin.
Punakuu
Käyttäjä
01.04.12 klo 14:13
Kyllä! Täytti odotukset. Virkistävän erilainen fantasia elokuva ja pitkästä aikaa onnistunut sellainen. Juoni on hyvin rakennettu ja näytteliät tekevät hienot suoritukset. Ehkä hieman liian pitkäksi venytetty eikä pääosa parin romanssiakaan olisi tarvinnut noin väkisin väkertää. Aihe on kyllä hemmetin rankka ja tappokohtaukset vähintääkin järkyttäviä. Leffan aikana heräsi kysymys tuosta 12 vuoden ikärajasta..
Larno
Käyttäjä
31.03.12 klo 21:47
Viisi tähteä...Viisi puhdasta tähteä. Aloitan nyt ensin niistä pikkuvioista. Kamera heiluu ja osa taisteluista jää hiukan epäselviksi. MUTTA, kameran heiluminen oli oikeastaan paljon parempi ratkaisu kuin perinteinen lähitaisteluase taistelu, jota yleensä elokuvissa nähdään. Se loi paniikin tunteen ja lisäsi sitä tuntumaa, että kaikki olisivat yhtä kovilla taistelussa eikä päähenkilö ole se paras taistelija. Toki muutama pahajätkä ampui pyssyllä hiukan huonommin kuin päähenkilö. Tämäkin korjattiin sillä että jousiampuminen on päähenkilön vahvuus kisassa. Joissain kohdin elokuva meinasi lipsahtaa Twilight-kolmiodraama urille. Onneksi sekin jäi vaan meinaamiseksi. Osa kilpailijoista jäi hiukan persoonittomiksi. Mitäpä tuolla oikeastaan on väliä. Kaikki henkilöt jotka puhuvat elokuvassa enemmän kuin pari kertaa ovat selkeitä ja persoonallisia.
Muuten elokuva on pelkkää loistoa.





Hyvän elokuvan yksi tunnusmerkki on se, että oikeasti ei huomaa ajankulua ja elokuvassa ei madella eikä kiirehditä. Tämä elokuva on hyvä esimerkki edellämainitusta. Todella hyvät henkilöt. Todella hyvät musiikit.
Todellakin surullinen. Kaikin puolin erinomainen ja loistava.
Päivitetty 9.12.12
Elokuvateatterissa jaksoi kiinnostaa paljon enemmän. Tätä voisi sanoa ns. teinileffaksi, joka aikuisena tuntuu liian siirappiselta katsoa. Jätän kuitenkin elokuvan viisi tähteä viiten, sillä ei elokuva ollut mitenkään huonontunut.
Rainafriikki
Käyttäjä
31.03.12 klo 18:16
Positiivinen yllätys,vaikka en ollut pahemmin elokuvasta kiinnostunut.Kokonaisuudessaan Hunger Games on loistava toimintadraama,joka toimi myös hyvänä kirja-filmatisointuna.Elokuvan juoni oli mielestäni hyvä ja toimiva,vaikka se olikin useasti käytetty idea.Elokuvassa oli hyvä näyttelijäkaarti kuten legendaarinen Donald Sutherland,Elizabeth Banks,Jennifer Lawrence,Stanley Tucci,Josh Hutcherson ja Woody Harrelson jotka tekivät mielestäni todella hyvät roolisuoritukset.Elokuvan ohjaus oli myös hyvää,vaikka osa toimintakohtauksista oli kuvattu ärsyttävällä shake-cam:lla tyylillä.
Kirkkaasti yksi vuoden parhaimpia!
Q+Black
Käyttäjä
25.03.12 klo 23:21
Kauan sitä odotettiin ja nyt se on nähty! Fanitan ihan kympillä kirjasarjaa ja olin jo luonut päähäni kuvan siitä, millainen maailma oli kyseessä. Elokuva ei pettänyt mielikuviani, mutta se jäi vähän tasapaksuksi ja latteaksi siinä missä kirjojen tarina oli koko ajan jännittävä ja otteessaan pitävä. Elokuva ei ollut missään nimessä huono eikä aika käynyt pitkäksi, mutta siitä puuttui se pieni kipinä, jonka kirjoja lukiessa sai. Näyttelijävalinnat olivat minusta hyviä ja lavasteet näyttäviä. Elokuvassa häiritsi se, että kamera tärisi ja suihki menemään välillä miten sattuu ja sen takia moni hyvä kohtaus jäi vähän kehnoksi. Vaikka elokuvan ikäraja olikin teemaan nähden matala, ei se kuitenkaan haitannut millään tavalla itse katseluelämystä. Vaikka tappoja ei kuvattu kauhean tarkasti, aiheutti leffa pariin kertaan surullisen sykähdyksen ja hiukan karmaisevia tunteita. Onnistunut pätkä!
RevyFan
Käyttäjä
25.03.12 klo 22:47
Elokuvateatterissa kävin katsastamassa... Ei tämä huono ollut, aihe vaan ei mikään uusi ja parempiakin sovituksia lähes vastaavasta nähnyt. Turhan pitkä ja mitään todellisia yllätyksiä ei tarjoilla. Draama ei oikein liikuta ja toimintaa ei ole alkurysäyksen jälkeen kovinkaan paljoa. Katsottava leffa kuitenkin, ei huono.





Milla_S
Käyttäjä
25.03.12 klo 18:02
Kävin katsomassa elokuvan eilen elokuvateatterissa, ja täytyy sanoa, että elokuva oli todella hyvä.





Totta kai elokuvassa oli omat ongelmansa, joiden takia se ei saa viittä tähteä. Alku oli esimerkiksi hieman liian pitkäveteinen kun taas loppu kiirehdittiin aika nopealla tahdilla. Elokuva kuitenkin oli todella jännittävä, mutta ei pelottava.
Toivottavasti tähän elokuvaan tulee jatko-osa! Kävin vielä varmistamassa asian, ja elokuvasta tulee kuin tuleekin jatko-osa 2013 vuoden lopussa. Kahden vuoden päästä siis ensi-ilta
Q+Black
Käyttäjä
06.12.11 klo 23:47
Luonnonkatastrofit, kuivuus, myrskyt, tulipalot ja tulvat nielivät suuren osan Pohjois-Amerikasta. Loput hävitti jäljelle jääneestä ruoasta käyty sota. Raunioista syntyi Panem. Sen kansalaiset nousivat kapinaan hallitsijoitaan vastaan, mutta hävisivät taistelun. Rangaistukseksi kehitettiin nälkäpeli.
Pelin säännöt ovat yksinkertaiset. Jokaisen vyöhykkeen on arvottava yksi poika ja tyttö osallistumaan kisaan. Nuoret pakotetaan vaativiin olosuhteisiin luonnonalueelle, jossa heidän on tapettava toisensa. Viimeinen hengissä selviytyjä on voittaja.
Nälkäpeli on vuotuinen tapahtuma ja koko maassa näytettävä tosi-TV-ohjelma. Tarina kertoo Katniss Everdeenistä (Jennifer Lawrence), joka osallistuu kilpailuun pikkusiskonsa puolesta. Katnissin vyöhykkeeltä arvotaan myös poika, Peeta (Josh Hutcerson). Poika vaikuttaa mukavalta, mutta Katniss ei voi tutustua häneen. Jos hän haluaa selvitä kilpailussa, hänen on tapettava Peeta. Nuoret työnnetään yhteiselle areenalle, jossa on vain yksi tavoite... tapa tai tule tapetuksi.
Rakastan tätä trilogiaa kirjana todella paljon, joten on kovat odotukset elokuvalle. Toivottavasti en tule pettymään.