Maissilapset 2: Viimeinen uhraus (1992)

Jos juoni on surkea ja tunnelma hukassa, ovat myös hahmot surkeasti kirjoitettuja .

Todettakoon aluksi, etten ole nähnyt sarjan ykkösosaa, saati sitten jatko-osia, joten vertailu muihin Maissilapsiin on hankalaa. Muutenkin tuntuu aika tyhmälle aloittaa elokuva-sarjan katsominen kakkososasta ja myönnettäköön, että törmättyäni tähän Anttilan ale-laarilla kolmen euron hintalapulla varustettuna, pähkäilinkin kauan ostaako vai eikö ostaa, kunnes leffa sitten jäi kauppaan kymmenien muiden b-pätkien seuraksi. Harkitsin kuitenkin asiaa yön yli, luin kohtalaisia arvosteluja ja lopulta seuraavana päivänä iskin elokuvan Maissilapset 2: Viimeinen uhraus putiikin tiskille 5-senttisistä koostuvan rahapinon mukana, olihan dvd:ssä hienot kannetkin. Olisinpa unohtanut koko leffan ensimmäisen ostoharkinnan jälkeen kauppaan jonkun toisen huono-onnisen kiusaksi.

Maissilapsista tuli joskus kaukaisten peruskouluaikojen tiimoilla kaveripiirissäni pienoinen legenda, kuulostihan ajatus maissipellossa piileskelevistä mielipuolilapsista aika jännittävältä. Tunnelma olikin ensimmäinen asia, jota tältä rainalta odotin ja nyt haluankin varoittaa muita välttääkseen saman kadotuksen: Maissilapset kakkosessa ei näes ole tunnelman hiventäkään. Juoni on karmeaa puutaheinää jostain naurettavasta "voimasta", joka piilee maissipellossa ja tekee lapsista hulluja, ja siinä sivussa koitetaan parannella vaikeassa iässä olevan poikakullan ja tämän isän välejä. Jännitystä elokuvassa ei ole, ja "karmeat" tapahtumat, kuten pellosta löytyvät ruumiinkappaleet, saivat seurueeni ainoastaan räjähtämään nauruun.

Jos juoni on surkea ja tunnelma hukassa, ovat myös hahmot surkeasti kirjoitettuja ja eivätpä näyttelijätkään kummoisesti loista. Lapset ovat ärsyttäviä ja aidosti rumia (ainoa asia, jolle nauroi kyyneleet silmissä vielä pätkän kauhuefektejäkin enemmän) ja aikuiset nostattavat lähinnä vihan katon rajaan asti. Oikeastaan itse "maissilapset" keräsivätkin sitten kaikkein suurimmat vihat tämän kaverin osalta. Ei riittänyt että ne olivat muutenkin ärsyttäviä ja muka "uhkaavia" tapauksia, mutta se helkkarin demonin aiheuttama kiihko-usko, joka muistuttaa muutamien nimeltä mainitsemattomien maiden vastaavaa... Itse asiassa tässä nouseekin samalla esille leffan ainoa hyvä puoli, nimittäin että sen voisi periaatteessa ottaa analyysinä monestakin maailmamme rakastetusta uskonnosta, joitten kannattajat murhaavat sitten kiihkossaan kaikki muut "vääräuskoiset" uskonsa nimissä..

Oli miten oli, Maissilapset 2 on silmissäni oikeasti huono elokuva. Siitä puuttuu pieninkin tunnelma, "vanhempien" b-kauhuleffojen hohto sekä kunnon veri-efektit (minkä voisi vielä antaa anteeksi, jos tämä toimisi edes psykologisessa mielessä). Tämän katsomiseen tuhlaamani puolitoista tuntia olivat täyttä ajanhukkaa, ja olisin katkaissut leffan jo alkupuoliskolla, ellei se olisi vastoin periaatteitani. Maissilapset 2 toimii enintään tahattomana komediana, mutta jos tähän olisi sijoittanut useamman euron, en uskoisi pahemmin nauravani. Plussaa tulee Futurefilmin halppisversion hienoista kansista, jotka ovatkin syy miksen ole tätä koittanut mihinkään vielä myydä.

Todettakoon lopuksi, etten koskaan mitä todennäköisimmin tule tätä sarjan muihin osiin vertaamaan, koska hyppäisin mieluummin jättimäiseen popcorni-kattilaan kuin käyttäisin elinaikaani enää yhteenkään Maissilapset-leffaan. Miten tämä on voinut joskus olla ehdolla parhaaksi elokuvaksi?

kurkkuharja
Tykittäjä, 75 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 28.04.2008
Katsottu: Kotona

Ei vaikuta yhtä kornilta kuin muut maissikauhusarjan osat. Enemmänkin cornilta.

Hyväntahtoisuus ei aina johda hyvyyteen. Maissilasten läsnä ollessa tilanne voi kääntyä jopa päälaelleen niin, että Hemmingfordin kylän ottaessa turvaansa joukon trauman runtelemia lapsosia, homma käy veriseksi.

Maissilapset 2 jatkaa suoraan siitä, mihin alkuperäinen kompuroiva kasarikulttikauhu jäi. Paha siirtyy nyt vain kylästä toiseen, mutta maissipeltojen öiseen huojuntaan rinnastettu rappion ilmapiiri on voimakkaasti läsnä edelleen – sen aikuisväestö saa tuta. Ja yllättävää kyllä, kakkososien kirous ei yllä lapsiarmeijan toiseen hyökkäykseen, vaan kyseessä on yllättävän veikeä tapaus popcornilta haiskahtavan kauhun omassa ”genressä”.

He Who Walks Behind The Rows -demonin riivaama päälapsipahis näyttää ainakin teiniangstiselta, jos ei sentään riivatulta. Ylinäyttelyä nähdään puolin jos toisin, pahimpana vahvuudeksi ounasteltu isäpoikasuhteen ruotiminen. Sanaiset sylkäisyt siitä Terence Knoxin ja Paul Scherrerin suuntaan. Toki käsikirjoittajiltakin voi kysyä mikä päälle liimatun perheopetuksen funktio on. Sittemmin saippuaoopperatähdeksi siirtynyt Christie Clark selviää kunnialla viehättävän nuorenneidon osastaan. Tämän ansiosta nuori rakkaus hehkuu muita osia kirkkaampana osana stooria – haitatkoon ketä haittaa, mutta ei tilkka sokeria maissiannosta pilaa. Veriannoksen tarjoilee puolestaan kirkon voodoo-repäisy, joka on irrallinen, mutta tehokas. Niin kauhuideana kuin lopulta myös poikamaista ensi-slasher-intoa hehkuvana temppuna.

Maissilapset 2 on musiikista alkaen sarjan leffoista edukseen erottuvin ja menossaan vilpittömin. Musiikissa Omen-imitaatiot vaivaavat muutamassa ratkaisukohdassa, mutta rauhallisempi päätunnari istuu homman ylle mitä parhaiten. Vaikka tehosteryhmä vie homman ykkösosan tapaan hauskuuden puolelle, on kokonaisuus kyllin ehjä näppäräksi kertakäyttönautiskeluksi. Porskuttakoon puimuri siis pellon poikki pirulliset penskat perässään ja maistukoon leffa, ei edes niin kornilta, vaan cornilta.

Arsi T. Elokolikko
Ylläpitäjä, 741 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 23.04.2008
Katsottu: Kotona

Vähintään yhtä hyvä kuin alkuperäinen ja vähintään yhtä aliarvostettu.

Ensimmäinen maissilapset oli aliarvostettu tekele. Itse pidin siitä ja kaupassa sattui sitten silmään tämäkin elokuva. Tästä tiedot olivat myöskin aika ristiriitaiset, joten pitipä kokeilla.

Lapset ovat nähneet maissin ja ovat nyt parantuneet. Lapsia otetaan huostaan naapurikyläänkin ja paikalle ryntää kaikenlaisia onnenonkijoita hyvän jutun toivossa. Mutta eräänä yönä saapuu takaisin Hän, joka kulkee Sarkain takana ja pian, sanansaattajan käännyttämänä lapset ovat jälleen riistämässä aikuisten "vääräuskoisten" henkeä.

En tiedä sitten, mikä minussa on vikana kun en ymmärrä alkuunkaan näiden elokuvien huonoutta. Aliarvostettu, ei tästä muuta voi sanoa. Samaa tasoa kuin ensimmäinen, mutta draamallisesti kehittyneempi. Vaikka aito kauhu jäi jälleen harmittavan kauas, on elokuva joka tapauksessa kiinnostava. Muutamia erittäin hyviä ja tehokkaita kohtauksia kyllä löytyi. Elokuvassa on hieman draamaa, ripaus gorea ja pikkuriikkisen champia yhdistettynä ensimmäistä osaa kantavaan ideaan.

Eli siis, maissilapset II on hyvä elokuva. Se on vähintään yhtä hyvä kuin alkuperäinen ja vähintään yhtä aliarvostettu.

nimimerkki: Sandra Dee

Vieras
Pisteet:
Arvosteltu: 18.07.2005
Katsottu: DVD

Vaikkakaan elokuva ei läheskään täydellinen ole, ei siinä ole kuin sattunnaisia pikkuvikoja.

Haukuistaan huolimatta ensimmäinen Maissilapset oli ihan hyvä elokuva, joten heräsi mielenkiintoa myös elokuvan vielä haukutuimpiin jatko-osiin. Tämä nyt sitten sattui ensimmäisenä käteeni iki-ihanassa Anttilan alehyllyllä ja oli siis suorastaan pakko poimia tämä mukaan.

Gatlin-kylässä on juuri toivuttu lasten suorittamasta verilöylystä ja lapsia on adoptoitu ja huostaan otettu myös naapuri kylään. Lehtitoimittaja, joka aikoo tehdä jutun Gatlinnin tapauksesta matkustaa paikalle poikansa kanssa. Mutta kohta vanha usko vanhaan herraan laittaa lapset taas vauhtiin ja pian ruumiita tulee ykkösosaa huomattavasti enemmän ja kekseliämmin keinoin. Mukana on myös pienoinen romanssi ja esitetään myös arvailuja siitä, mistä lapsien käytös johtuu.

Elokuva oli täydellinen yllätys. Ykkösosan valoisuus oli poissa ja elokuva oli yllättävänkin sykkä. Lisäksi toinen juttu oli se, että elokuva pystyi oikeasti luomaan pelottavaa tunnelmaa, niin hieman ahdistavaa kuin pelottavaa. Käsikirjoitus on huomattavasti parempi kuin ykkösestä, mikä ei tietenkään ykkösosan mananneille mitään sano, mutta sanottakoon, että se on yksinkertaisesti hyvä, vaikka hieman sekava, mutta se ei tee siitä huonoa. Tästä syystä elokuvan voikin katsoa useamman kerran.

Elokuva ei juuri missään vaiheessa päästänyt tylsistymään, vaan menoa riitti kokoajan kiitettävästi. Hyvin viihdyttävä ja mielenkiintoinen elokuva loistaa myös siinä suhteessa, että näyttelijät ovat keskimääräistä parempia. Yhtään loistosuoritusta ei löydy, muta ihan OK:ta ja hyviä kyllä.

Vaikkakaan elokuva ei läheskään täydellinen ole, ei siinä ole kuin sattunnaisia pikkuvikoja, eikä niiden haittavaikutukset ole suuria, mutta sekin riippuu katsojasta itsestään, kuinka helposti antaa anteeksi pienoisen tunnelman lakastumisen hetkeksi, yhden epäuskottavan kohdan, typerän tehosteen, juonen hetkellisen tyhjänkäynnin tai yhden tarpeettoman keskustelun mukana olon? Itse en ole sitä kaikkein nipottavinta sorttia joten ummistan silmäni näin pieniltä virheiltä. Oikeastaan elokuvan ainoa iso virhe on liiankin onnellinen loppu. Synkällä ja jatkoa lupaavalla lopulla olisivat pisteet nousseet huimaan lukemaan. Mutta tärkeintähän on, että elokuvasta jäi muuten positiivinen fiilis.

Suosittelen kyllä tätä mainiota pätkää kaikille hyvän kauhuviihteen ystäville. Ja uskokaa nyt lopultakin, että maissilapset ei ole täysin turhanpäiväisiä elokuvia.

nimimerkki: Sano mitä sanot

Sano mitä sanot
Tähtääjä, 160 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 29.06.2005
Katsottu: DVD

Onnistuu olemaan jopa surkeampi ja naurettavampi kuin ensimmäinen osa.

Vuonna 1984 ohjattu Stephen Kingin novelliin perustunut "Maissilapset" oli tuomittu epäonnistumaan. Juoni oli aivan typerä ja sitä oli muokattu myös paljon siitä alkuperäisteoksesta. Tässä 8 vuotta myöhemmin valmistuneessa turhassa jatko-osassa lehtitoimittaja John Garrett (Terence Knowx) lähtee poikansa Dannyn (Paul Scherrer) kanssa Gatlinin kylään, jossa on juuri toivuttu lasten tekemistä massa-murhista. Kaikki luulevat lasten parantuneen, mutta he alkavatkin uudelleen riehumaan ja kaikki uudet aikuiset ovat nyt kohteena...

En ymmärrä miksi ensimmäinen "Maissilapset" piti tehdä, mutta tämän leffan jälkeen mietin miksi Kingin piti kirjoittaa koko novelli? Tuhoon tuomittu leffa tämä on, siitä ei pääse mihinkään, ja tämä onnistuu olemaan jopa surkeampi ja naurettavampi kuin ensimmäinen osa. Odotukset eivät olleet korkealla joten en pettynyt pahasti. Tälle tehtiin tämänkin jälkeen vielä kasa jatko-osia, joista en katso yhtäkään ikinä. Elokuvaa pahentavat tyhmän juonen ja toteutuksen lisäksi myös hyvin surkeat näyttelijäsuoritukset. Ei ihme että tämä sontaläjä on IMDb:n bottom 100:ssa. Maissilapset ja kaikki sen jatko-osat ovat täysin turhia pläjäyksiä.

nimimerkki: Gargo

Vieras
Pisteet:
Arvosteltu: 15.08.2004
Katsottu: VHS