Lokakuun taivas (1999)
- Alkuperäinen nimi:
- October Sky
- Tuotantovuosi:
- 1999
- Ohjaajat:
- Joe Johnston
- Pääosissa:
- Chad Lindberg, Chris Cooper, Chris Owen, Jake Gyllenhaal, Laura Dern, William Lee Scot
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 109 min
- Genret:
- Draama
Mainittakoon, että Lokakuun taivas perustuu tositapahtumiin ja se on tehty Homer Hickamin kirjan perusteella.
On vuosi 1957 ja Neuvostoliitto lähettää Sputnikin avaruuteen. Nuori Homer Hickam (Jake Gyllenhaal) näkee sen taivaalla ja saa siitä toivoa, että voisi saada elämästä muutakin kuin päätyä kaupungin hiilikaivokseen, jossa hänen isänsäkin (Chris Cooper) työskentelee. Homer ryhtyy rakentamaan ystäviensä Quentinin, Roy Leen ja O'Dellin (Chris Owen, William Lee Scott, Chad Lindberg) kanssa raketteja, mutta unelman tiellä on muitakin esteitä kuin saada raketti ilmaan.
Lokakuun taivas on mainio elokuva, joka kertoo ystävyydestä ja unelmien tavoittelusta. Se on myös ns. hyvänolon elokuva, joka saa hymyilemään ja sen muistaa vielä lopputekstienkin jälkeen. Elokuvalla on monia vahvuuksia, sujuva ohjaus ja erinomainen käsikirjoitus. Käsikirjoituksessa ei ole aukkoja ja se kulkee eteenpäin katkoitta. Tylsiä kohtia ei ole ja elokuva pitää otteessaan alusta loppuun. Lisäksi elokuva onnistuu välttämään tönköt vuorosanat ja tietyt kliseet. Yksi vahvuus lisää on näyttelijät, tuohon aikaan tunnetuimmat olivat Chris Cooper ja Laura Dern. Molemmat tekevät erinomaista, tasaista työtä, etenkin Chris Cooper joka on ollut loistava jokaisessa roolissa, jossa hänet olen nähnyt. Jake Gyllenhaal tekee kerrassaan hienoa työtä Homer Hickmanina ja näyttää olevan erittäin lupaava nuori näyttelijä. Sen hän myös todisti myöhemmillä töillään kuten Donnie Darko, Brokeback Mountain ja Merijalkaväen mies. Homerin ystävinä nähdään Chris Owen, William Lee Scott ja Chad Lindberg, jotka tekevät myös hyvää työtä, heidät saattaa nähdä monen elokuvan sivuosassa, mutta suurempaa menestystä ei ole tullut.
Lokakuun taivas on oikein mukava elokuva, ei turhan painostavan dramaattinen, vaikka draama onkin, erittäin hieno kuvaus unelmien toteuttamisesta esteistä huolimatta.
nimimerkki: LeffaPopcorn
Lokakuun taivas kuulosti hyvin mielenkiintoiselta elokuvalta. Enssimmäisen TV-esityksen missasin, joten oli aika korjata tilanne.
On vuosi 1957, joka jäi historiaamme aikana, joka säikäytti jenkit ja jäi historiaan varmana lupauksena tulevaisuudesta: Vanha kunnon Neuvostoliitto oli laukaissut Sputnikin taivaalle. Pienessä kaivoskylässä moinen ilmestys jakaa vahvasti mielipiteet, mutta ihailijoiden ja välinpitämättömien lisäksi löytyy myös niitä, joita kyseinen tapaus innoitti. Näihin kuului Homer Hickam, jonka omiin muistelmiin elokuva pohjautuu. Tämä nuorukainen kiinnostui taivaan valloituksesta Sputnikin myötä niin, että pian hän alkoi kolmen ystävänsä kanssa rakentaa omaa rakettia tavoitteena saada se lentämään. Hänen ystäviinsä kuului kahden pitempiaikaisen kaverin lisäksi myös nörtti, johon hän pelkän raketti-ihastuksen takia tutustui. Alkaa tarina unelmien saavuttamisesta, päättäväisyydestä ja siitä, ettei kannata elää toisten unelmaa.
Ohjaaja Joe Johnston teki tämän elokuvan myötä parhaan elokuvansa. Hän sai elokuvaa hyvää tunnelmaa ja ihailtavan ilmapiirin, joka kiehtoi koko elokuvan ajan. Luonnehtisin elokuvaa ikään kuin Stand by Me:n ja Cinema Paradison risteytykseksi, joka ottaa mukaan niiden parhaat puolet ja sijoittaa ne omaan ympäristöönsä. Mutta elokuva ei siis tosiaankaan ole mikään kopio, vaan ne vain ovat tämän elokuvan hengenheimolaisia. Käsikirjoitus on tehty taidolla ja harkiten ja lopputulos on erittäin toimiva.
Näyttelijöistä täytyy nostaa esille Jake "vara-tobey" Gyllenhaal (joka on itseasiassa se "Tobey", jonka puheesta saa selvää ja joka osaa kunnolla näytelä"),joka tekee toistaiseksi uransa parhaan roolisuorituksen. Yhdyn Chris Cooperin ylistykseen ja haluan myös kiittää Laura Derniä loistosuorituksesta.
Kaikenkaikkiaan elokuva on yksi parhaista ameriikkalaisista Draamoista, mitä olen nähnyt. Sellaisena minä sen arvostelen ja sellaisena se ansaitsee täydet pisteet. Edes ennalta-arvattava loppu ei pudota pisteitä, koska se ei yksinkertaisesti ole haitaksi, koska katsojan annetaan pitää sitä itsestään selvyytenä alusta-alkaen, joten keskitytään enemmän kertomaan siitä, miten siihen päädytään.
nimimerkki: Sano mitä sanot
Oli ollut raskas päivä. Avasin TV:n ja sieltä tuli tällainen leffa. En odottanut elokuvalta oikein mitään, mutta se olikin yllätyksellisen hyvä.
Neuvostoliitto on juuri laukaissut Sputnikin (ensimmäinen avaruutta kiertävä satelliitti). Yhdessä pienessä kaupungissa on kaivos, jonka johtajan poika Homer (Jake Gyllenhaal) on innostunut raketeista. Niitä hän sitten hommailee kavereittensa kanssa. Koko kaupunki kannustaa poikia voittamaan rakettitouhuillaan tiedekilpailu, mutta Homerin isä ei ole pojastansa ylpeä.
Tämä elokuva antaa toivoa ja sen sanoma onkin, että ei kannata lakata yrittämästä. Toivoa on vielä jäljellä. Elokuva on muutenkin mukava, rauhallisesti etenevä ja syksyn värejä tarjoileva. Siitä syystä tämä sopii juuri täydellisesti syyspäivän lopetukseksi.
Lokakuun taivaan näyttelijät ovat jokainen hyviä. He tuovat lisämakua elokuvaan ja luovat hahmoihin syvyyttä. Parhaita ovat Homerin isää esittävä Chris Cooper ja Homeria näyttelemä Jake Gyllenhaal. Cooper näyttelee taas vähän samanlaisen roolin kuin hänen aikaisemmatkin vedot. Tissitohtorit, Patriootti ja American Beauty ovat osoituksia jätkän osaamisesta. Hän esittää pinnallisesti pahaa, mutta pohjimmiltaan hyvää miestä. Pahasti Tobey Maguirea muistuttava Jake Gyllenhaal tekee myös erittäin hyvän roolisuorituksen. Poikien suurin kannustaja on heidän opettajansa ja häntä näyttelee Laura Dern ihan hyvillä taidoillaan.
Tämä elokuva on rauhallista menoa kaipaavalle loistava valinta. Kunpa tämän löytäisi vielä jostain DVD:lle. Tätä voisi pitää ihan ylpeänä hyllyssäkin. Valitettavasti tämä on liian vähälle huomiolle jäänyt lämminhenkinen tarina, jonka loppuratkaisun arvaa heti alkuminuuteilta. Silti leffa on neljän pisteen arvoinen. Ihmettelen vaan miksi ohjaaja Joe Johnston on ohjannut varsinaisia tusinapläjäyksiä kuten Jumanjin ja Jurassic Park 3:sen, kun jätkä kerran osaa tehdä laatudraamaakin.
Ai niin, tämä perustuu tositapahtumiin.























































