Isäpuoli (1986)

Ai että tuota DVD-formaattia kun se nykyään painaa päälle kuin kymmenen riivinrautaa.
Nyt siis tuli katsottua Kauhukoira-nimisestä DVD-boxista Stepfather-niminen elokuva, niin pitäähän siitä nyt sitten arvostelukin rustata kun sille päälle sattuu.

Jerry on mukava mies, ja kuten DVD:n takakansi sanoo, kaikki Rakastavat Jerryä. Hänen uusi vaimonsa, naapurit, kollegat... Kaikki. Kaikki paitsi hänen tytärpuolensa Stephanie.
Eräänä päivänä Stephanie menee kellariin, ja hänen isäpuolensa sattuu myös kävelemään paikalle. Jerry ei kuitenkaan huomaa Stephanieta ja saa raivokohtauksen. Vaikka Jerry kuinka yritti unohtaa menneisyytensä, se jatkaa hänen vainoamistaan kun eräs lehti julkaisi jatkoa vuoden vanhalle murha-tapaukselle.
Stephanie alkaakin pian epäillä että ehkä hänen uusi isänsä, kaikenkarvainen Jerry voisikin ehkä olla tämä kadonnut tappaja, joka tappoi vuosi sitten yksinhuoltajaäidin ja tämän perheen.
Steph pyytää lehteä lähettämään hänelle kuvan miehestä. Mutta juuri sinä aamuna Jerry hakee lehden ja huomaa oman kuvansa ja vaihtaa sen.
Nyt Stephanielta on poistunut kivi sydämeltä ja hän voi taas hyvin, mutta Jerry tietää...

Stepfatherin juoni on kyllä varsin mielenkiintoinen eikä siihen törmääkään joka päivä.
Käsikirjoituksen on laatinut Oscar-ehdokas Donald E. Westlake jonka kirjoista on tehty jo noin 30 elokuvaa. Aiemmin en ole mieheen törmännyt, mutta nyt voisi kokeilla lukea jotain uutta...
Pienenä miinuksena ehkä maailman turhin "tärkeä" sivuosa joka irtoaa siis Stephen Shelleniltä Jim Ogilviena. Se vie vain aikaa, ei kiinnosta ketään, ja, noh... Sanotaanko näin että rooli on yhtä tärkeä kuin kaksi luotia.

Näyttelijät ovat ihan OK.
Terry O' Quinn (Jerry) tekee ihan mukavan suorituksen kilttinä Jerrynä ja ilkeänä Jerrynä. Hieman hankala hänen suoritustaan oli katsoa sillä koko ajan mieleen ponnahti John Locke (Lost). En ole hirveästi muita miehen rooleja nähnyt paitsi sen pienen Old Schoolissa, mutta voisin sanoa että kyllä on parissa kymmenessä vuodessa taidot kehittyneet.
Jill Schoelen (Stephanie) vetää sellaisen perus kauhuleffa-tytön roolin, mutta tekee hieman keskivertoa paremman suorituksen. Samaa voisi sanoa muista kaartin jäsenistä. Ei surkeaa, ei mahtavaakaan.

Ohjaus on ihan jees. Ei mitenkään erikoista. Jotenkin tuntuu että tässä on vaan koitettu pistää tekstiä rullalle, mihin törmää aika usein 80-luvun leffoissa.

Toinen pieni miinus-puoli mainittakoon myös. Musiikki. Aivan hirveää kasari-pimputusta joka tappaa tunnelman melkein aina...

No mutta, Stepfather on ihan mukava leffa, vaikka se ei olekaan niin pelottava kuin mihin yleensä törmää. Aika perus kasarikauraahan tämä on, mutta maineensa takia se kannattaa tsekata.

nimimerkki: mada

Pisteet:
Arvosteltu: 25.07.2006
Katsottu: DVD

Arvostelija

mada
Käyttäjä
23 arvostelua

Elikkäs nyt saa luvan jatkua tuo Kauhukoira-leffojen arvostelu. Tänään laitoin keskiyön tienoilla vielä DVD:n soittimeen ja mikäs siinä, ilta oli ehtinyt jo pimentyä. Oli siis taas otollinen aika uudelle b-kauhukoukemukselle. Juu, mutta totta totisesti yllätyin. Kyseessä ei todellakaan ollut mikään b-luokan elokuva. Päinvastoin.

Jerry Blake (Terry O'Quinn) on symppis. Kaikki pitävät hänestä. Kaikki suorastaan rakastavat häntä. Naapurit, työkaverit, uusi vaimo... kaikki siis. Vai oliko siinä sittenkään aivan kaikki? Ei. Joku ei sittenkään pidä hänestä. Ja se joku on hänen uusi tytärpuolensa, Stephanie (Jill Schoelen). Stephanie vaistoaa heti alusta asti, että uudessa isäpuolessa on jotain outoa. Joku on vinossa. Mutta mikä?

Eikä Stephanie ole väärässä. Jerry Blaken menneisyys ei ole aivan puhtoinen, itseasiassa se on erittäinkin hirveä. Hän on murhannut juuri edellisen perheensä ja millä raaimmalla tavalla: silpomalla. Stephanie tajuaa pian yhteyden ja tilaa paikalliselta lehdeltä kuvan murhaajasta, mutta Jerry huomaakin asian. Kun kuva kolahtaa postiluukkuun, Jerry on valppaana ja vaihtaa oman kuvansa johonkin hölmön näköiseen maajussiin. Ja laittaa kirjeen seuraavana päivänä postiluukkuun. Näin Stephanie luulekin, että Jerry onkin ihan tavallinen mies ja että hän turhaan luuli häntä murhaajaksi. Mutta asiahan ei ole niin. Stephanie ja hänen äitinsä elävät koko ajan murhaajan kanssa pahaa aavistamatta.

Odotin Stepfatherista jotain samantyylistä b-luokan kauhupläjäystä, kuin vaikkapa Aavelaiva tai The Sight, mutta semmoista en saanut. Sain paljon paremman elokuvan. Mikään kauhuklassiko Stepfather ei ehkä ole, mutta hyvä todella hyvä kauhuelokuva silti. Ja pitkästä aikaa sain myös purra kynsiäni nojatuolissani. Ei Stepfather ole maailman pelottavimpia leffoja, mutta varsinkin loppukohtaus oli melkoisen karmaiseva. Ja hyvä niin. Näyttelijäpuolella loistaa Lost tv-sarjasta tuttu Terry O'Quinn, joka tekeekin loistavan roolisuorituksen skitsofreenikkona isäpuolena. Myös muut näyttelijät tekevät mukiinmenevät suoritukset. Ohjaaja Joseph Ruben tekee myös hyvää työtä.

Stepfather oli siis positiivinen yllätys ja hyvä kauhupläjäys suoraan kultaiselta 80-luvulta. Uskon kyllä vahvasti, että vaikka Stepfather ei kuitenkaan mikään mestariteos olekaan, niin se kyllä kestää useammankin katselukerran. Eli jos hyvä kasarikauhu iskee, niin tätä ei kannata missata. Eikä muillekaan tee pahitteeksi katsoa, koska paljon huonompiakin kauhuleffoja on tehty.

nimimerkki: Tolppanen

Pisteet:
Arvosteltu: 24.07.2006
Katsottu: DVD

Arvostelija

Tolppanen
Käyttäjä
38 arvostelua

Jerry vaikuttaa ihan tavalliseslta rakastavalta perheen isältä joka käy työssä ja maksaa veronsa. Mutta totuus ei ole aina sitä miltä näyttää. Stephanie ei pidä yhtään uudesta isäpuolestaan ja alkaa pelätä, että juuri Jerry on sama mies, joka on tappanut jo monta yksinhuoltajaa ja näiden lapset.

Ja tietenkin Stephanie on oikeassa. Sitä ei jätetä salaisuudeksi vaan se paljastetaan katsojalle heti ensimmäisten minuuttien aikana. Se ei haittaa yhtään. Odotin elokuvasta taas jotain tyypillistä amerikkalaista halpisjännitystä, mutta se ylittikin odotukseni. Olihan elokuva erittäin pienellä budjetilla tehty, mutta se oli oikeasti jännittävä ja sen näyttelijät olivat ihan hyviä.

Erityismaininnan ansaitsee Jerryä loistavasti esittänyt Terry O'Quinn, joka uusi roolinsa elokuvan jatko-osassa, joka häviää kaikessa nerokkaalle ykköselle. Elokuvaa rasittaa pahasti tylsä ja täysin tarpeeton sivu-juoni kostavasta miehestä joka lähtee Jerryn perään. Muuten elokuva olisi ehkä saanut jopa pisteen enemmän. Mutta on tämä näinkin ihan toimiva pläjäys. Suosittelen elokuvaa kaikkille niille jotka ovat kyllästyneet tylsiin suuren budjetin jännäreihin.

nimimerkki: Ash

Pisteet:
Arvosteltu: 05.02.2003
Katsottu: VHS

Arvostelija

Ash
Käyttäjä
71 arvostelua