High School Musical (2006)

Disneyn söpö, opettavainen ja kiiltäväpintainen nuorisomusikaali...

Taas tärähtää Disneyn ja nuorisoelokuvan suunnalta. Voin sentään puolustautua sillä, että käänsin kanavan vahingossa, enkä voinut välttää kiusausta tsekata onnistuuko Kenny Ortega yhtään paremmin kuin Cheetah Girlsien vitsiä muistuttavan seikkailun kanssa. Vastaus on ”kyllä”, mutta se ei tee High School Musicalista onnistunutta leffaa. Ei läheskään.

Tarkemmin ajateltuna harvemmin leffan nimi tiivistää yhtä hyvin sen mitä on luvassa. Niin, High schoolissahan tässä ollaan niin coolina ja valjun komedian ja musikaalin merkeissä vieläpä. Tarina on tasoa ”musaa ja elämää suurempaa rakkautta (vaiko vain läppää/jokea?)” eli sokerikuorrutettu stoori siitä kun koristiimin kovin kukko (ja tytöt huutaa nyt ”ooh”!) ja vähän nörttiä muistuttava, mutta ulkoisesti kuitenkin virheetön, tyttönen (poikien vuoro hihkaista!) ihastuvat toisiinsa. Suoraan teinileffahenkilögalleriasta repäisty värikäs kaveripiiri on kirsikoina kakun päällä. Musiikkiosio sentään yhdistelee ihan ookoosti sporttijengin machoilua, tietovisatiimin silmälaseista revittyä energiaa ja vielä tyhjänpäiväistä diivailuakin. Diivailua edustaa lähinnä leffasta musiikkilistoille pompannut Ashley Tisdale

Kuten Cheetal Girlskin, myös High School Musical on nuortenleffa, jonka voi yksinkertaisesti tiivistää sanoihin "söpö, liian opettavainen ja kiiltäväpintainen." Muutama lauluosasto yltää ihan teatterimusikaalin tasolle, ja leikkaus- ja koreografiapuolella ollaan oikealla suunnalla, mutta vaisun kokonaisuuden pitäisi kurottaa vielä korkeammalle. Heittää vaikka se pallo kolmosenviivan takaa. Mutta ei, Kenny-boy vain pistää koulun pikku söpöläiset (joista muuten kukaan ei varsinaisesti jää mieleen) kasvamaan wanhan klassisen tarinan myötä.

Elokolikko ei siis millään muotoa allekirjoita Emmy-jengin päätöstä vuoden parhaasta lastenleffasta – lähinnä hirvittää, että tämäkö tosiaan on nuoremmille sukupolville tuputettavan tuotannon yleinen taso!

Arsi T. Elokolikko
Ylläpitäjä, 755 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 15.01.2007
Katsottu: DVD

Positiivinen poikkeus puoliväkinäisistä suoraan TV-/DVD-levitykseen päätyneistä elokuvista.

USA:ssa leffayhtiöillä menee lujaa. Ei siinä sinänsä mitään uutta, mutta sehän käytännössä tarkoittaa sitä, että elokuvia syntyy nopeampaa tahtia kuin leffateattereita ehditään laajentaa. Siispä on pakko heittää laaduttomimmat tapaukset suoraan televisio-/DVD-levitysosastolle. High School Musical osuu juuri tähän markkinarakoon.

Yleensä tällaisista tapauksista ei tarvitse juuri välittää, sillä tänne Suomenmaahan asti päätyvät vain parhaimmat surkeimmista, ja niistäkin valtaosa unohtuu Prisman tai Anttilan varastoon. Itse en tapauksesta olisi edes kuullut (saati sitten kiinnostunut), mutta leffasta tuntui tulleen yllättävänkin suosittu, ja pitihän tämäkin elokuva sitten ihan uteliaisuudesta katsoa. HSM on kuitenkin positiivinen poikkeus tästä puoliväkinäisestä elokuvaryhmästä.

Korista pelaava lukiolaispoika ja saman opinahjon viisaisiin kuuluva tyttö rakastuvat ja järkyttävät lukion perinteisiä jakaumia päättämällä osallistua musikaalin tekoon. Se juonesta, joka ei suinkaan häikäise. Disney-osaston juonet ovat usein yksitoikkoisen simppeleitä, eikä yhtiössä ole sitten 1980-luvun enää keksitty uusia mullistavia juonikuvioita, mutta HSM tekee reippaasti uuden ennätyksen olemalla suoranainen ylistys copy-paste -tekniikalle.

Elokuvan pelastavana voimana on kuitenkin musiikki, kyseessä on nimittäin musikaali. Laulut eivät ole väkinäistä ähellystä, vaan ihan kuunneltavia, jopa mukavia. Tanssikoreografiat olisivat voineet ole parempiakin, mutta tosin kyllä huonompiakin. Pisteet siitäkin, että näyttelijöiksi ei ole palkattu liian monesti nähtyjä "teininäyttelijöitä". Huumori on nyt niin ja näin, mutta ainakaan väkisin ei yritetä.

Vaikka leffa pokkasi vuoden parhaan lastenelokuvan pystin, niin ei sitä ihan niin hyväksi voi millään omatunnolla sanoa. Paikoitellen yli-imelän siirapin kanssa samoilla linjoilla pyörivä keitos onnistuu kuitenkin yleisasultaan plussan puolelle. Tosin toinen katselukerta alkaa olla jo muiden kuin laulujen takia olla turhauttavaa.

nimimerkki: X-tyyppi

X-tyyppi
Tykittäjä, 101 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 07.11.2007
Katsottu: Kotona

Elokuva on ihan mukavaa viihdettä, koreografiat ovat taidokkaita ja laulutkin hienoja.

Tämä elokuva oli pienoinen pettymys, johtuen enimmäkseen siitä että katsoin kakkososan ensin, joka on tasoltaan parempaa kamaa. Vaikka tässä tulee tuo school -juttu esiin toisin kuin kakkosessa, niin ihan ok disney -meininkähän tämäkin on.

Troy ja Gabriella tapaavat uudenvuoden bileissä, ja joutuvat yhdessä laulamaan karaokea. Tämän jälkeen he vaihtavat puhelinnumeroita ja kaikkoavat kumpainenkin omille teilleen. Loman jälkeen koulussa Troy huomaa uuden tytön tulleen luokkaan - Gabriellan. Yhdessä he päätyvät myös koelaulamaan musikaaliin, mikä ei ilahduta kaksossisaruksia Sharpayta ja Ryania, saati sitten Troyn isää tai korisjoukkoetta, jotka haluavat Troyn satsaavan tärkeään peliin.

Tilanne kehittyy pienien suhdemutkien ja kiemuroiden sekä joidenkin ihan hienojenkin laulukohtausten jälkeen loppuhuipennukseensa, ja mikä se on, niin otahan se siitä sitten selvää.

Elokuva on ihan mukavaa viihdettä, koreografiat ovat taidokkaita ja laulutkin hienoja. Jokin tylsyys tässä ehkä vähän lurpahti.

Näyttelijäsuoritukset ovat hyviä Ashley Tisdalen, Lucas Grabeelin ja Corbin Bleun kohdalla. Sanoisin taidokkaaksi eläytymiseksi kameran takana. Toisaalta taas Zac Efron ei onnistunut olemaan muuta kuin söpö ja joskus meni hiukan ylinäyttelemisen puolelle. Sama on Olesya Rulinin kohdalla ja Vanessa Hudgens ei vaikuttannut olevan lainkaan kiinnostunut, sen verta latteaksi jäi roolisuoritus. Pakko myös mainita kuinka paljon häiritsi silmää se, että Vanessalla on 90% ajasta päällä turkoosi paita!

janikahhh
Käyttäjä, 3 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 18.12.2008
Katsottu: Kotona

Sopii hyvin aivot narikkaan -viihteeksi.

Koriksenpelaaja Troy Bolton (Zac Efron) tapaa Gabriellan (Vanessa Hudgens), joka taas on entisen koulunsa älykköoppilas. Sitten alkavat koulun musikaalin harjoitukset, johon Troy ja Gabriella osallistuvat. Tilannetta hankaloittavat musikaalitähdet Sharpay (Ashley Tisdale) ja Ryan (Lucas Grabeel), jotka tekevät kaikkensa saadakseen nuo kaksi ulos musikaalista..

Elikkä perusteellista Disney-kamaa. Ei High School Musical kyllä tosiaan mitään erikoista tarjoa, mutta onnistuu silti olemaan ihan viihdyttävä pätkä.
Zac Efron osaa kyllä laulaa, mutta on näyttleijänä aika pökkelö, eikä Vanessakaan mitään erityistä tee. Sen sijaan Lucas Grabeel ja Ashley Tisdale sopivat rooleihinsa kuin nakutettu ja saavat esille ne ainoat pienet nauruntirskahdukset tätä katsottaessa.

Minulla oli aikamoisia ennakkoluuloja leffaa kohtaan, vaikka tätä kehuttiinkin, mutta kun kerran tuli Citymarketin leffaosastolla vastaan niin päätinpä tämän katsastaa - ja yllätyin positiivisesti.

High School Musical ei noudata muiden uusimpien Disney-elokuvien ärsyttävää blässyjuonta ja typeriä lauleluja (ei silti että tämänkään juoni olisi mitenkään mahtava), vaan sen sijaan HSM 1:n laulut ovat jopa hyviä.
Pääpisteet tulevat kuitenkin Tisdalesta ja Grabeelista. Kyllä tätä jopa neljän tähden leffaksi voi sanoa, kyllä tämä musikaalina on sen verran hyvä. Katsokaa tämä, sopii hyvin aivot narikkaan-viihteeksi.

vomppa
Käyttäjä, 49 arvostelua
Pisteet:
Arvosteltu: 28.09.2008
Katsottu: Kotona

Mainio leffa, josta jää hyvä mieli.

Kiinnostuin High School Musicalista Zac Efronin takia. Olin nähnyt hänen näyttelevän Summerland-nimisessä draamasarjassa. Hullun lailla odottelin, että High School Musical tulisi telkkarista, ja lopulta se näytettiin Disney Channelilla. Pakko sanoa, että odotukset piti. HSM on mainio Disney-leffa, josta jää hyvä mieli.

Leffan juoni on kerrottuna tuossa alempana, joten eipä sitä enää jankkaamaan. Ensiksi ihan yleisestä asiasta elokuvan suhteen. Leffassa on koko ajan mukava fiilis ja se varmaan johtuu HSM-hahmojen käymästä koulusta. Heidän koulunsa on värikäs ja avara, ja se että opiskelijat alkavat yhtäkkiä naps-vaan lauleskella yhdessä, kertoo heidän yllään vallitsevasta yhteishengestä. Onhan siellä kaikilla omat kaveriporukkansa (urheilijat, hikipingot, teatteriharrastajat, jne.) ja on tavallaan surullista, että kaikilla on se niin sanottu punainen leima otsassa, joka kertoo mihin porukkaan kukin kuuluu. Ja tästä ei saa poiketa; jos olet urheilija, olet vain urheilijoiden kanssa. Elokuvan loppubiisi kuitenkin antaa tässä asiassa uutta toivoa niille, jotka eivät enää jaksa elää "punaisen leiman mukaan".

Ja sitten näyttelijöistä. Pääkaksikosta Zac Efron onnistuu paremmin kuin Vanessa Anna Hudgens. Efronin suorituksesta näkee, että poikaparka on ihan maassa, kun ei voi kavereiden painostuksen takia tehdä sitä, mitä itse haluasi. Mutta ei Efronin rooli ole kuitenkaan pelkkää masennusta, vaan katsoja näkee, että kyllä poika pärjäisi varmasti ihan hyvin myös komediassa. Hauska poika, mutta pidän hänestä kuitenkin enemmän Summerlandissa, kun hän näyttelee draamaa. Hudgens taas tuntuu olevan niin innostunut roolistaan, ettei tuo siihen yhtään syvyyttä. Hänen näyttelemisensä on niin olematonta, eikä hän tuo roolihahmoonsa mitään omaa. Toivottavasti hän onnistuu paremmin HSM:n kakkososassa, joka tulee tämän vuoden puolella.

Sivuosat menevät kaikki nappiin. Etenkin Ashley Tisdale on todella hauska roolissaan, kuin myös hänen roolihahmonsa veljeä näyttelevä Lucas Grabeel, jonka olisi pitäny saada enemmän tilaa tässä leffassa. Myös Corbin Bleu ja Monique Coleman onnistuvat hyvin rooleissaan. Kummatkin halusivat aluksi estää ystäväänsä tekemästä sitä, mitä tämä halusi vähän oman etunsa tähden. Koska HSM on Disney-leffa arvaatte varmaan, että Bleun ja Colemanin roolihahmot tulevat järkiinsä tässä asiassa ja niin edelleen.

HSM sopii lomapäivinä katsottaviin leffoihin. Leffa ei ole mikään mestariteos, mutta sopii hetkiin kun ei ole muuta tekemistä. Leffan katsottuaan mieli on varmaan sen verran kohentunut, että ehkä jaksaisikin tehdä jotain muuta kuin löhöillä tyhjän panttina kotona.

nimimerkki: Phoenix 4-ever

Vieras
Pisteet:
Arvosteltu: 03.06.2007
Katsottu: Kotona

Pakko katsoa uudestaan ja uudestaan.

Disney Channelille filmattu musikaali, menestyselokuvaksi ponnahtanut komedia. Noilla lauseilla voisi kuvailla High School Musicalia, koska se yksinkertaisesti on vain niin loistava.

Juoni on yksinkertainen, mutta itse en ole tälläiseen aiemmin törmännyt: Troy Bolton (äärettömän söpö Zac Efron) ja Gabriella Montez( herttainen Vanessa Anne Hudgens) törmäävät sattumalta uuden vuoden aaton juhlisssa ja huomaavat, että kumpikin laulaa hyvin ja että heidän äänensä toimivat yhdessä. Loman jälkeen Troy saa huomata että Gabriella on hänen koulunsa uusi oppilas.
Pikkuhiljaa romanssi alkaa kehittyä, samalla kun he ikään kuin vahingossa pyrkivät yhdessä koulun musikaaliin. Harmi vaan, että Troy ja Gabriella tulevat aivan eri maailmoista. Troy on koulunsa korisjoukkueen tähtipelaaja sekä valmentajan poika. Gabriella taas älykköoppilas.
Myös koulun musikaalien ainaiset tähdet, sisarukset Sharpay ja Ryan Evans (Ashley Tisdale ja Lucas Grabeel) huomaavat Troyn ja Gabriellan lahjakkuuden ja yrittävät pilata heidän mahdollisuutensa saada pääosat musikaalista. Hyvän komedian ainekset ovat kasassa.

Näyttelijävalinnat ovat täydelliset. Pääpari Efron ja Hudgens ovat herttaisia yhdessä, Tisdale ja Grabeel hysteerisen hauskoja ja sivuroolitkin ovat onnistuneet.
Yksi elokuvan kiinnostavimmista henkilöista on harjoituspianisti Kelsi Nielsen (Olesya Rulin), joka ikävä kyllä ei saa ansaitsemaansa huomiota.

Kun High School Musicalin katsoo kerran se on pakko katsoa uudestaan ja uudestaan. Sille ei vain voi mitään!

nimimerkki: IhmeTyyppi

Vieras
Pisteet:
Arvosteltu: 14.01.2007
Katsottu: DVD