Crazy/Beautiful (2001)
- Tuotantovuosi:
- 2001
- Ohjaajat:
- John Stockwell
- Pääosissa:
- Bruce Davison, Herman Osorio, Jay Hernandez, Kirsten Dunst, Miguel Castro, Tommy De La Cruz
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 95 min
- Genret:
- Draama
Niin, Kirsten Dunstillahan on, tai ainakin nuoruusvuosinaan oli, otsassaan vahva söpistelijän leima. Liekö tuo sitten johtunut Veren vangit -läpimurrosta, jossa vasta 12-vuotias Kirsten pääsi loistamaan tähtien keskellä ja ponnahti kertaheitolla Holly-kartalle, mutta joka tapauksessa Kirstenin vähintäänkin erikoisella hymyllä ja viattomalla imagolla on myyty montaa elokuvaa. Crazy/Beautiful tukee sekin täysin voimin Kirstenin hahmoon esittäessään niiiiin rikkinäisen ja niiiiin hukassa ajelehtivan tyttösen rakkaustarinan.
Crazy/Beautiful käy läpi suhteen peruskarikkoja ja -nousuhetkiä, keskittyen köyhän, komean latinopojan ja rikkaan perheen kasvatin (joka jo leffan tittelin mukaisesti on kaunis sekopallo) välille kehkeytyvään romanssiin. Lopulta myös päätänsä elämänseinään hakkaavan tytön vanhempien osuus astuu kuvaan. Ja kyllähän siellä sitten tippa linssissä kuljetaan setvien erheitä ja paikaten perheitä. Sniif vaiko yök, jokainen sen päättäköön itse. Bruce Davisonin jämpti sivurooli isäpappana takaa sen, ettei kukaan ainakaan hevillä yök-vaihtoehtoon päädy.
Välistä perusmössöksi puuroutuva leffa onnistuu maistumaan välillä elämältä itseltään. Siis siitäkin huolimatta, että perusasetelma on näin kökkö köyhien kasvatti vs rahaperheen huligaani vs Rakkaus. Etenkin alun alkoholihuuruiset ensitutustumiset ja suhteen hidas vakautuminen ovat aidontuntuista ja mukavaa katseltavaa.
Crazy/Beautiful on niin vahvasti Kirsten Dunstin kapeilla harteilla, että kyseistä Holly-neitoa kammoksuvien kannattaa kiertää C/B kaukaa. Ihan vastaavasti Spider-Manin Mary Janeen ihastuneet varmasti katsovat leffan Dunstin takia. Romanttiseen jahkailuun tykästyneille leffa uppoaa jo ihanan kliseisen suhdevellin kautta. Joten mikäpä siinä sitten. Onhan se kiva, että Breast Men –leffan aikoinaan käsikirjoittanut John Stockwell pääsi sipaisemaan teinielokuvan pintaa ja teki sen jopa niin, että ylitti ne genren perusongelmat rehellisen rennolla kuvauksella.
Nicole Oakley (Dunst) on teiniksikin poikkeuksellisen ongelmallinen äkäsäkki. Ökyrikas isä (Davison) ei yrityksistään huolimatta saa tähän kontaktia, ja äitipuoli ratkaisisi homman mieluusti lähettämällä tytön jonnekin muualle, kunhan vaan pois mielestä. Maailma alkaa kuitenkin vähitellen saada uudenlaista ilmettä, kun hemmotellun Nicolen elämään ilmestyy köyhä latinolaispoika Carlos Nuñez (Hernandez)...
Crazy/Beautifulin käsis on tylsäntavallinen kasvutarina nuorista ja näiden vanhemmista. Lopusta löytyy eräs ylisiirappinen skene, ja angstikas teinityttö perheineen tuntuu melko muotistavedetyltä. Elokuvan letkeä asenne lievittää sentään jonkin verran liian yrittämisen fiilistä.
Kuvan voima piilee pitkälti näyttelijöissä. Hernandezin naama ei ole puhkikulunut vaikka lahjoja löytyykin, ja Dunst tekee eittämättä yhden toistaiseksi vaikuttavimmista suorituksistaan. Hyvä nähdä, ettei tyttö jäänyt pelkäksi lapsitähdeksi. Davison vetää ymmärtämättömän, mutta hyväntahtoisen isäpapan roolinsa rutiininomaisesti taitaen. Soundtrack ei erityisemmin säväytä, ja Crazy/Beautiful on filkannimenä harvinaisen typerä. Visuaalinen puoli on tosin hallussa.
On oikeastaan vaikea sanoa miksi rainasta piti näinkin paljon. Ehkä syy on siinä, että telkun aukaisi odottaen jotakin tiettyä mutta saadenkin eteensä yllättäen ihan muuta - tällä kertaa siis hyvässä mielessä. Persoonallisempi käsis samalla toteutuksella olisi luultavasti jo napakymppi.























































