Boondock Saints - Etelä-Bostonin enkelit
- Alkuperäinen nimi:
- Boondock Saints
- Tuotantovuosi:
- 1999
- Ohjaajat:
- Troy Duffy
- Pääosissa:
- Billy Connolly, David Della Rocco, Norman Reedus, Sean Patrick Flanery, Willem Dafoe
- Maat:
- USA/Kanada
- Pituus:
- 110 min
- Genret:
- Draama, Toiminta, Rikos
Irkku-veljeket Connor ja Murphy McManus (Flanery ja Reedus) kokevat jonkinlaisen herätyksen keskellä päivää ja miehet päättävät alkaa poistaa pahoja miehiä päiviltä. Välillä homma hieman karkaa käsistä. Veljesten perässä roikkuu sinnikäs agentti Paul Smecker (Dafoe), jonka metodit ovat välillä kaukana laista. Lopulta Smecker alkaa tajuamaan, että veljekset eivät välttämättä olekkaan niin pahoja.
Ohjaaja/käsikirjoittaja Troy Duffyn Boondock Saints on täyttä tykitystä alusta loppuun. 1999-Ilmestynyt elokuva julkkaistiin suoraan videona ja dvd:nä, mutta sille muodostui lyhyessä ajassa pieni kulttimaine. Edellisenä vuonna elokuvasta julkaistiin täysin leikkaamaton versio, josta löytyi uudet lisämateriaalit.
Boondock Saintsin tarina on hyvin kirjoitettu. Leffa näytetään osittain takaumina. Ampumiskohtaukset on toteutettu näyttävästi. Kahden veljeksen ryhtyminen tuomionpäivän enkeleiksi on hyvin keksitty idea, näin ollen Boondock Saints nouseekin vanavedestä hieman omaperäisemmäksi toiminta-draamaksi. Väkivalta perustellaan sillä, että veljekset ovat uskonsa asialla. Willem Dafoekin pääsi revittelemään oikein kunnolla esitellessään teoriaa ampumiskohtauksesta kadulla.
Boondock Saints on nerokas ja omaperäinen elokuva, jonka dialogi on tehty viimeisen päälle toimivaksi. Willem Dafoe päästää itsensä täysin irti Paul Smeckerin roolissa. Veljeksiä näytellevät Sean Patrick Flanery ja Norman Reedus hoitavat roolinsa hyvin. Mustalla huumorilla ryyditetty mainio elokuva.
nimimerkki: andy
Irkut, nuo anglomaailman pohjalaiset, päättävät päräyttää keleet suunpielistään ja puhdistaa Bostonin mafioista. Poliisin salatoiveen toteuttamiselta ei säästy venäläis- eikä italomafia. Probleema vain on, että käytössä ovat laittomat keinot räikeimmällä mahdollisella tavalla. Voiko moista lahtausta virkavalta hyväksyä? Pyhittääkö tarkoitus keinot?
Boondock Saints on valtavirtojen ulkopuolinen leffa. Vaikka tapahtumat sijoittuvat Jenkkilän Bostoniin, voidaan puhua Irkkuleffasta. Luupäinen oman asian ajaminen on esitetty virne naamalla. Vertauskohtia voi hakea Puuta, heinää ja muutama vesiperä –osastolta. Tragikoomiset hahmot selviävät kuin ex-mäkihyppääjä käänteistään ennen karahdusta: vastuu on kaikilla muilla paitsi tekijöillä.
Kyllä lämmittää katsoa hyvää leffaa jossa ei yritetä liikaa. Vaikka veri lentää kuin Tarantinolla, on kokonaiskuva koominen. Kyseessä on taiteenlaji jota harva hyvin hallitsee. Ohjaaja Troy Duffy näyttelijöineen tekee niin. Willem Dafoekin on pitkästä aikaa mies paikallaan. Jopa tosi hyvin. Luonnenäyttelijähän ukko on, ja nyt pääsee näyttelijäpiru irti.
Jos tämä olisi Hollyleffa, olisi joukkoon istutettu vastahakoinen poliisipäällikkö, rikollisten keskinäinen skisma, pakkaa sekoittava missi, näppäriä one-linereitä…ja muita klisekirjaston patenttiteemoja miellyttämään a) tuottajaa b) nolla-aivoisia katsojia. Mutta nämä kuopat vältetään, ja satsaus on tyylissä sivuosanäyttelijöitä myöden. Jopa kepittäjäkeisari Ron Jeremylle oli löydetty oikea paikka.
Irlantilaisveljekset Connor ja Murphy McManus päättävät eräänä kauniina päivänä putsata Etelä-Bostonin kaikesta pahasta, mielellään asein. "Enkelit" saavat ymmärrettävästi osakseen reippaasti julkisuutta, ja tapauksia tutkiva FBI:n agentti Paul Smeckerkin nyökyttelee salaa jo päätään murhille myöntävästi. Semmoisia ne irlantilaisäijät siis...
Niinhän se Samuel. L. Jacksonin esittämä Julius jo Pulp Fictionissa tykkäsi siteerata raamattua ennen vihulaistensa listintää. Boondock Saints - Etelä-Bostonin enkelit menee vielä pidemmälle perustaen koko lahtausharrastuksensa pyhään kolminaisuuteen. Tässä toteutuukin jo leffan isoin ristiriita: jätkät luulevat olevansa Jumalan asialla ja rikkovat samalla pokkana viidettä käskyä.
Noh, sivuutetaanpa tuo äskeinen ja lähestytään Boondock Saintsia täysin viihteelliseltä kannalta. Leffa on ulkoasultaan erittäin 90-lukua; tappokeikat ovat ensisijaisesti mahdollisimman cool. Juonen puolesta katsoja vertailee pläjäystä varmasti muun muassa Seitsemään (tappamisen motivaatio) ja Natural Born Killersiin (mediahässäkkä), mutta silti fiilis onnistuu pysymään tuoreena takertumatta mihinkään liiaksi.
Willem Dafoen roolityö kierona FBI-agenttina on hillitöntä kamaa, joka naurattaa takuuvarmasti. Muut hahmot jäävät tosin hiukan Dafoen varjoon. Hyviä hahmoja ja tulkitsijoita silti kaikki. Musiikki kyydittää äksönkohtauksia rattoisasti.
Jos joku ei olisi nähnyt yhtään 90-luvun rikosleffaa, tässäpä sille hepulle hyvä kooste. Boondock Saints ei tarjoa varsinaisesti mitään uutta, mutta on hyvä läjä väkivaltaviihdettä. Ilmestyttyään vasta -99 sielunveljiensä jälkeen tämä filkka ei kuitenkaan ansaitse kulttistatusta, vaikka asennetta onkin.






















































