Aavelaiva (2002)

Televisiosta tulee harvemmin elokuvia katseltua, mutta tällä kertaa tein poikkeuksen ja katsoin Aavelaiva-nimisen rainan. Olin kuullut elokuvasta jo aiemmin ja näin ollen varautunut kunnon b-luokan kauhuiluun enkä suinkaan suotta: Aavelaiva on kuin onkin pesunkestävä b-kauhuleffa, josta löytyy aika vähän kehuttavaa.

Elokuva alkaa takaumalla, joka sijoittuu 1960-luvulle. Italialaisen risteilyaluksen kaikki matkustajat pääsevät hengestään aika erikoisella tavalla. Lupaavan alun jälkeen hypätäänkin sitten 2000-luvulle, josta elokuvan alamäki alkaa. Joukko tutkijoita löytää hylätyn risteilijän, jonka he ajan myötä tunnistavat samaiseksi kadonneeksi risteilijäksi. Jotta klisheisyys olisi taattu, porukka tietysti jää loukkuun laivaan 60-luvulla tapettujen matkustajien armoille ja homma alkaa toden teolla rykimään.

Aavelaivan ainoa pallero, joka sille on pakko antaa, tulkoon sekä raa'asta alkukohtauksesta että tyylikkäästä takaumakohtauksesta leffan loppupuoliskolla. Muuten leffan "kauhu" jäi minulta ainakin kokematta, eikä tunnelmanluonti ole oikein mistään kotoisin. Näyttelijöiden suorittamista seuraa lopulta enää pitkin hampain ja naurettava loppukohtaus kruunaa koko "komeuden" ja jättää leffasta vain tahattoman koomisen kuvan. Tämän perusteella voisin luovuttaa ja jättää televisiosta tulevat elokuvat suosiolla katsomatta.

nimimerkki: Ookami

Pisteet:
Arvosteltu: 09.08.2007
Katsottu: Kotona

Arvostelija

Hukka
Käyttäjä
52 arvostelua

Viime aikoina on tullut innostuttua jonkun verran enemmän b-kauhuelokuvista ja ajattelinkin laittaa iltaleffaksi hyllyssä lojuneen, vielä katsomattoman Aavelaivan. Eikä mitään odotuksia ollut.

Vuonna 1962 eräällä loistoristeilijällä tapahtuu aika käsittämätön ja erittäin omaperäinen onnettomuus. Kaikki laivan matkustajat silpoutuvat kahtia! Paitsi yksi pieni tyttö. Alku lupaakin ihan messevää kauhukokemusta, tuli nimittäin sen verran yllätyksenä tämä onnettomuus ja voin luvata, että tulee jokaiselle. Sitten ollaankin jo vuodessa 2002 ja pieni tutkimusryhmä löytää ison laivan purjehtimassa vesillä. He yrittävät turhaan ottaa yhteyttä laivaan ja niinpä he päättävät mennä tarkistamaan mistä on oikein kyse. Päästessään laivaan heitä odottaa yllätys: se on aivan raunioina. Eikä laivassa näy ristin sielua. He päättävät alkaa tutkimaan laivaa, mutta jo ensi metreillä käy selväksi, että siinä on jotain todella pahasti pielessä.

Aavelaiva onkin siis juuri sitä, mitä siltä ennakkoon odotin: näyttävää kauhuviihdettä kertakatseluksi. Eli mistään huonosta elokuvasta ei siis ole kyse, vaikka Aavelaiva on selkeästi erittäin keskinkertainen kauhuelokuva. Näyttelijöistä pitää antaa plussaa, samoin hyvästä ja mielenkiintoisesta juonesta. Ei tässä sinänsä mitään vikaa ollut, mutta silti kaikki olisi voitu tehdä vielä paremminkin. Eikä tämä ollutkaan mitenkään erityisen pelottava.

Jos keskinkertainen kauhuviihde kelpaa, niin katso ihmeessä. Muuten ei tarvitse välttämättä vaivautua katsomaan, on sitä parempiakin kauhuleffoja olemassa.

nimimerkki: Tolppanen

Pisteet:
Arvosteltu: 20.07.2006
Katsottu: DVD

Arvostelija

Tolppanen
Käyttäjä
38 arvostelua

Tämän elokuvan minä ja kaverini valitsimme kaljoittelupätkäksi nyt menneenä viikonloppuna. Elokuvassa on kaikki jätkäporukan kaipaamat jutut kaljoittelupätkäksi; suolia, verta ja säikyttelyä. Loppujen lopuksi, ei tämä niin surkea pätkä sittenkään ollut. Mutta loppusanat myöhemmäksi.

Alkuspektaakkeli sijoittuu vuoteen 1962 italialaiselle loistoristeilijälle. Kekseliään verinen ja raaka spektaakkeli saa Hannibal Lecterinkin työt näyttämään siisteiltä. Sitten hypätään nykypäivään; Pilotti nimeltään Jack Ferriman (Desmond Harrington) palkkaa meriromunkeräysryhmän, koska hän on nähnyt merellä jotain kerrassaan omituista; suuri laiva ajelehtii kansainvälisillä vesillä eikä vastaa radiokutsuihin. Kapteeni Sean Murphyn (Byrne) johdolla ryhmä lähtee hinaajallaan alusta kohti, ties mitä sieltä saattaa löytyä. Alus on ruostunut, autio ja näyttää selittämättömästi hylätyltä. Tässä vaiheessa Murphyn miehistölle tulee ilmi että tämä on se vuonna 1962 selittämättömästi kadonnut luksusristeilijä. Aluksi ei löydy selitystä sille että miksi alus katosi tai että miksi se hylättiin. Pian tulijat kuitenkin huomaavat että ei se ruosteinen purkki olekaan niin tyhjä miltä se näyttää kun yhtä sun toista alkaa tapahtumaan.

Annoin kolme pojoa koska omalaatuisen juonen ja tapahtumapaikan lisäksi elokuvan verikohtaukset ovat kiinnostavalla, perverssinpuoleisella ja nerokkaalla tavalla kuvattu ja tehty. Päätökseeni vaikuttaa mieltä hykerryttävä ajatus; mitä aarteita ja kaikkea hassua voikaan löytyä luksusristeilijän uumenista.

Ei tämä mikään surkea pätkä ollut, vaikka ei hirveän parempikaan kuin keskitasoa. Näyttelijätyö on melko keskivertoluokkaa; myös osa kolmea pojoa. Loppujen lopuksi; kauhuleffojen ystäville kaljoittelupätkä, ja varsin miellyttävä sellainen.

nimimerkki: Galeazzo

Pisteet:
Arvosteltu: 07.11.2005
Katsottu: DVD

Arvostelija

Galeazzo
Käyttäjä
28 arvostelua

Olen pettynyt turhankin monta kertaa uusiin kauhuelokuviin, jotka eivät tarjoa mitään kauhun tuntemuksia vaan ovat täydellisiä popcornleffoja – Aavelaiva on juuri tällainen. Kauhuelokuva ei tarvitse omata täydellistä juonta vaan siihen riittäisi pelottava tunnelma, ei edes tähän Aavelaiva pysty.

Aavelaiva alkaa hienolla kohtauksella laivalla, jossa risteilijät kokevat verisen lopun. Alku lupailee hyvää kauhuleffaa mutta turhaan. Alun jälkeen se muuttuu tylsäksi, mitään sanottavaksi elokuvaksi. Itse alun tapahtuma oli menneisyyttä ja nyt siirrytään nykyaikaa. Joukko kliseiden täyttämä pelastusryhmä löytää kauan kadoksissa olevan laivan ja rahat mielessä he alkavat tutkimaan sitä…. Kohta aaveet heräävät pahat mielessä…

Aavelaiva yrittää saada katsojan havahtumaan unesta käyttäen erilaisia kliseiden hallitsevia efektikikkailua – turhaan. Katsojan mielenkiinto on kokonaan lopahtanut noin puolen tunnin aikana. Milloin saamme nähdä kunnollisen kauhuelokuvan, joka onnistuu pelottamaan ja karjaisemaan? Sitä odotellessamme voimme aina kääntyä vanhoihin, kunnon kauhuelokuviin.

Pisteet:
Arvosteltu: 25.09.2003
Katsottu: DVD

Arvostelija

Filmer
Käyttäjä
246 arvostelua

Hylättyjen laivojen etsintään ja pelastamiseen erikoistunut ryhmä löytää todellisen helmen: vuonna 1962 kadonneen loistoristeilijän. Laiva katosi ilman mitään selitystä, eikä sitä koskaan löydetty... ennen tätä päivää.

Sumun keskeltä löytyvään laivaan nousee jännittynyt pelastusryhmä. Ketään ei näy, mitään selkeää syytä laivan hylkäämiselle ei löydy. He alkavat tutkia laivaa ja kerros kerrokselta synkkä tarina alkaa aueta.

Avauskohtaus on hyvin raaka, kääntyen miltei korniksi ja siten itseään vastaan, mutta sen jälkeen tarina rullaa hyvin. Tunnelma on, varsinkin alkupuolella elokuvaa, kerrassaan karmaiseva ja muutamat hyvät säikäytykset pitävät huolen siitä ettei yleisö pääse nukahtamaan.

Gabriel Byrne esittää hinaajan kapteenia varmoin ottein, Ron Eldard ja Isaiah Washington pärjäävät osissaan myös hyvin, mutta ryhmän varsinainen moottori on Julianna Margulies. Steve Beckin ohjaus on konstailematonta, tarkkaa mutta hieman tasapaksua. Huolellisesti valittu valaistus tuo upean säväyksen elokuvaan ja lisää synkkää tunnelmaa juuri oikealla tavalla. Perinteisen kauhuelokuvan ystävät nauttivat tästä varmasti.

nimimerkki: Derime

Pisteet:
Arvosteltu: 31.01.2003
Katsottu: Teatterissa

Arvostelija

Derime
Vieras