Sotaa apinoita vastaan

Uutta Apinoiden planeettaa kuvattiin edellisistä poiketen enemmän ulkona: sateisessa ja kylmässä vuoristossa kuvaaminen haastoi tekijöitä ja teki lopputuloksesta eeppisemmän.



Kolmas 2010-luvun apinaelokuva, Sota apinoiden planeetasta, kertoo suuresta lajienvälisestä konfliktista, jossa molemmat osapuolet kamppailevat selviytyäkseen. Edellisen elokuvan tapahtumista on kulunut kaksi vuotta. Empaattisena ja tasapainoisena johtajana tuttu Caesar (Andy Serkis) on tarinan keskiössä. Tarinassa seurataan, mitä tapahtuu Caesarin yritykselle löytää rauhanomainen ratkaisu apinoiden ja ihmisten väliselle tilanteelle.

Konfliktin myötä Caesar lähtee muutaman toverinsa kanssa synkälle kostoretkelle ja joutuu eroon omasta laumastaan. He tapaavat kuitenkin uudestaan Woody Harrelsonin Eversti-hahmon hallitsemalla vankileirillä. Eversti tietää, että Caesar on apinoiden johtaja, jota pidetään lähes myyttisenä hahmona.

- Hän vangitsee Caesarin murtaakseen apinoiden uskon ja taistelutahdon, Serkis sanoo.
Työleirillä apinavangit raatavat ilman ruokaa ja vettä Everstin hyväksi, ja Ceasar yrittää kaikkensa saadakseen Everstin ruokkimaan apinat. Todistaessaan epäoikeudenmukaisuutta Caesarin on noustava johtajaksi, joka hän on. Tämä ärsyttää komentajaa, joka haluaa Caesarista varoittavan esimerkin muille apinoille.

Eversti on selvästi julma ja välittää vain ihmisten selviämisestä, joten apinat joutuvat ihmettelemään hänen moraaliaan, kun hän lopulta ruokkii heidät.

- Tämä on Caesarille erittäin hämmentävä hetki, koska hän ei ymmärrä päällikön motiivia, sanoo Serkis.

Caesar on kolmen elokuvan aikana kehittynyt paljon ja kasvanut vauvasta melko kypsään pisteeseen elämässään. Ihmiset ovat kasvattaneet hänet ja tehneet hänestä tieteellisesti älykkäämmän.

Edellisessä elokuvassa Caesarista tuli johtaja 2 000 vahvan apinan laumalle. Fyysisesti hänestä on tullut enemmän ihmisen kaltainen, ja hän on alkanut ymmärtää, kuinka muodostaa ja käyttää lauseita ihmiskielellä. Lauseet ovat kehittyneet hiukan monimutkaisemmiksi, filosofisemmiksi ja kyseenalaistavammiksi argumenteiksi. Edellisessä elokuvassa oli paljon elekieltä, apinaääntelyä ja näiden yhdistelmää.



- Hän on uudella tasolla kielellisesti. Myös hänen fysiikkansa, miten hän käyttää käsiään ja miten hän seisoo, muistuttaa yhä enemmän ihmistä. Nyt Caesar on luultavasti kaikista kehittynein apina, sanoo Serkis.

Serkis ei kaipaa alkukantaisen Caesarin näyttelemistä, koska se oli työlästä ja aikaavievää.

- Varsinkin lapsi-Caesarin näytteleminen oli raskain asia elämässäni, ja se oli oikeasti aika brutaalia.

Kun Caesar on kasvanut vanhemmaksi ja muistuttaa enemmän ihmistä, hahmon näytteleminen ei enää verota niin paljoa. Henkisesti Caesarin taival on ollut vaihteleva.

- On suurenmoista näytellä roolia, kun hahmon mieli on monimutkainen ja koko ajan tapahtuu paljon.

Caesar ja hänen kaltaisensa apinat eivät käytä elokuvassa vaatteita. Alkuvaiheessa, kun Caesar oli juuri tullut ihmisten kasvatettavaksi, James Francon hahmo puki hänet ja järjesti apinoiden turvapaikkaan.

- Näyttelin häntä tavallaan ihmisenä apinan nahoissa, mutta oikeastaan hänen piti opetella olemaan apina.

Teini-ikäisenä Caesar hylkäsi ihmisvaatteet, eikä ole käyttänyt niitä sen jälkeen. Elokuvassa on myös apinahahmoja, jotka käyttävät vaatteita.

- Me kutsumme heitä loikkaaja-apinoiksi. He tukivat Kobaa, joka oli edellisessä elokuvassa kuin henkinen veli Caesarille, Serkis kertoo.

Koba ja hänen tukijansa kuitenkin kääntyivät Caesaria vastaan, eivätkä apinat täten voineet palata Caesarin heimoon. Selviytyäkseen apinat päätyivät työskentelemään ihmisille, joten he pukeutuvat kuin ihmiset.

Sotatilaksi kärjistynyt konflikti asettaa vastakkain ihmiset ja apinat. Serkisin mielestä käsikirjoituksen kauneus ja Reevesin tapa työskennellä saavat katsojan eläytymään apinoiden maailmaan. Reeves haluaa kertoa tarinan Caesarin näkökulmasta, jotta se olisi tasapainoinen.

- Olisi hölmöä, jos tarinassa olisi perinteisiä sankareita ja roistoja. Tarina on monimutkainen joukko hahmoja, ihmisiä ja apinoita, joilla on sekä pimeät että hyvät puolensa, sanoo Serkis.
Molemmat puolet kamppailevat selviytyäkseen, eikä kumpikaan laji ole toistaan parempi.

Ensimmäinen elokuva
kuvattiin lähes kokonaan studiossa. Käytännössä kuvaukset tapahtuivat kolmessa sijainnissa: yksi oli Will Rodmanin (James Franco) koti, toinen hänen laboratorionsa, jossa apinoita testattiin ja kolmas oli apinoiden turvapaikka. Serkis ja ohjaaja Matt Reeves olivat alusta asti halunneet kuvata ulkona, ja Apinoiden planeetan vallankumouksessa onkin luotu suuri apinayhteisö ulkoympäristöön. Kolmannessa elokuvassa kuvattiin vielä enemmän ulkona.

- Uusin elokuva on paljon eeppisempi - se vie katsojan uskomattomalle, fyysiselle ja maantieteelliselle matkalle, Serkis sanoo ulkokuvausten vaikutuksesta lopputulokseen.
Kuvauksissa yhdistyivät sade, lumi ja kylmyys, joten olosuhteet olivat paljon haastavammat kuin aikaisemmissa elokuvissa.

- Yöllä korkeilla vuorilla kuvaaminen oli haastavaa, koska oli niin kylmä ja paljon vaatekertoja päällä. Kylmyys oli tietysti haastavaa varsinkin neljältä aamulla, kun ruumiinlämpösi laskee ja joudut ponnistelemaan vain pysyäksesi lämpimänä.

Liikkeenkaappaustekniikkaan liittyvä varustus ei uusista kuvausolosuhteista huolimatta juuri muuttunut edellisistä elokuvista. Liikkeenkaappaustekniikka on Serkisille tärkeä ja rakas työväline.
Hän on perustanut Lontooseen Imaginirium-yrityksen, joka erikoistuu liikkeenkaappaustekniikkaan. Täten Serkis on vahvasti tekemisissä tekniikan kanssa ja perillä siitä, mihin se on menossa. Hän ei usko, että jokainen elokuva tulee tulevaisuudessa hyödyntämään tekniikkaa. Sen sijaan Serkis toivoo, että tulevaisuudessa tekniikkaa hyödynnettäisiin elokuvien lisäksi myös televisiossa ja teatteriesityksissä.

- Olemme hyödyntäneet liikkeenkaappaustekniikkaa Coldplayn viimeisimmässä videossa ja työstämme The Royal Shakespeare Companylle teatteriesitystä Myrsky-näytelmästä. Esityksessä yksi hahmoista, Ariel, projisoidaan näytöille samalla, kun näyttelijä näyttelee rooliaan.
Serkisin mielestä mielenkiintoista on juuri se, että tekniikalla pääsee yli inhimillisten hahmojen. Tekniikkaa voidaan käyttää myös abstraktimmalla tavalla, jos kuvittelee sen linkittyvän videopelimaailmaan, virtuaali- tai lisättyyn todellisuuteen ja seuraavan sukupolven tarinankerrontaan kaikissa muodoissa.

- Tekniikalla tulee olemaan merkittävä rooli. Jos miettii kymmenen vuoden päähän, voi elokuvan katsominen tarkoittaa teatterin, elokuvan ja pelaamisen yhdistelmää. Luulen, että ne kaikki yhdistyvät liikkeenkaappaustekniikan avulla.

Haastattelu ja kuvat © Twentieth Century Fox

Milla Olkkonen 22.06.2017 klo 11:45

Uusimmat artikkelit

Aquamanin rooli oli yllätys Jason Momoalle: "Ajattelin että Zack Snyder vitsailee"

Jason Momoa on yksi Justice Leaguen tähdistä.

Toimittanut Jouni Vikman / Haastattelu: Warner Bros.

Gerard Butler on jokasään mies: Geostorm on ison budjetin katastrofiseikkailu

Vielä 2000-luvun alussa Gerard Butler oli ainakin huhuissa mukana Pierce Brosnanin seuraajaksi James Bondina.

Toimittanut Jouni Vikman / Haastattelu: Warner Bros.

Stephen King -filmatisointi Se kertoo vain puolet tarinasta

Moni muistelee lämmöllä Stephen Kingin Se-kirjaan perustuvaa kaksiosaista tv-elokuvaa vuodelta 1990.

Jouni Vikman

Musta torni edellytti Idris Elbalta uutta lähestymistapaa

Musta torni perustuu tarinaniskijä Stephen Kingin eeppiseen kirjasarjaan.

Toimittanut Jouni Vikman / Haastattelu: Disney Finland

Sotaa apinoita vastaan

Ihmisten ja apinoiden väliset ongelmat kärjistyvät sodaksi, jossa ei ole sijaa perinteisille sankareille ja roistoille.

Milla Olkkonen

Näytä lisää artikkeleita...