Stranger Thingsin kulttiasema jatkaa kasvuaan

Siltä ei ole voinut välttyä, siitä puhuvat kaikki. Syksyn kuumin puheenaihe, ylistetyin tv-sarja, parissa kuukaudessa hysteerisen fanituksen ja kulttiaseman saavuttanut Stranger Things on nyt kaikkien huulilla. Mutta onko se oikeasti niin hyvä? No on se, mutta miksi?


Jos joku on onnistunut sarjan ympärillä pauhaavalta kuhinalta välttymään, lyhyt esittely lienee tarpeen. Kyseessä on heinäkuussa julkaistu Netflix-tuotanto, vuoteen 1983 sijoittuva 8-osainen scifi-sarja, joka tutkii erään pienen kylän yliluonnollisia tapahtumia. Tarina saa alkunsa, kun neljän 12-vuotiaan pojan porukasta yksi, Will katoaa mystisesti. Pienessä kylässä, missä ei koskaan tapahdu mitään, ihmisten on vaikea uskoa katoamista todeksi. Pojan äiti Joyce (Winona Ryder) on varma, että Will ei ole ainakaan kuollut ja alkaakin saada yliluonnollisia vihjeitä siitä, että poika on hengissä. Samaan aikaan Willin kaverit etsivät ystäväänsä, mutta törmäävätkin öisessä metsässä 12-vuotiaaseen outoon tyttöön, joka on selvästi karannut jostain tai joltain. Eleveniksi nimetty tyttö saa suojaa yhden pojan kodista ja näyttää omaavan kykyjä joiden avulla voi auttaa Willin etsinnässä. Pian lähes koko kaupunki on sekoittunut mystiseen tapahtumavyyhtiin.

Tarinaa enemmän Stranger Thingsin suosiota selittäessä esille nousee yksi asia: nostalgia. Sarjaa kiitellään ennen kaikkea siitä, että se flirttailee ja kumartelee täysin avoimesti esikuvilleen ja saa sydämet läikkymään niillä, jotka elivät lapsuuttaan ja nuoruuttaan 70- ja 80-luvun scifi-, kauhu-, ja seikkailuelokuvien parissa. Stranger Thingsistä ei koskaan puhuta vertaamatta sitä esikuviinsa ja siihen on hyvä syy - tätä sarjaa ei olisi olemassa ilman Stephen Kingin tarinoita, John Carpenterin musiikkia ja Steven Spielbergin seikkailuelokuvia. Fanit ovat kilpaa listanneet mitä kaikkea sarjasta löytyy; ensimmäiset mielikuvat ovat rakastetut Stand By Me - Viimeinen kesä ja E.T., seuraavaksi mieleen saattaa tulla Painajainen Elm Streetillä, Alien, Arkajalat ja Tappajahai. Eivätkä viitteet siihen lopu, kahdeksan osan aikana viitataan suoraan myös lukuisiin muihin klassikoihin scifi-tarina Kolmannen asteen yhteydestä high school -romanssi Synttäreihin ja aikansa hittisarjakuviin.

80-luvun retronostalgisointi elää kieltämättä parhaillaan jonkinlaista nousukautta kaikessa populaarikulttuurissa, mutta yli 30 vuotta vanhan ajankuvan luominen ei välttämättä käy kovin helposti. Stranger Things onnistuu tässä nimenomaan sillä, että se ei plagioi mitään, mutta viittaa esikuviinsa täysin rehellisesti esimerkiksi suorilla visuaalisilla vinkeillä ja kuvakerronnalla. Jos sarjan alkutekstitkin tuntuvat kovin tutuilta, se johtuu siitä että ne ovat sitä. Alkutekstifontti ITC Benguiat muistetaan useimmista Stephen Kingin 80-luvun klassikkokirjojen kansista. Suorasta fonttilainauksesta ja kymmenistä tarinaviittauksista on innostunut myös kirjailija King itse, joka on kehunut sarjaa vuolaasti useissa Twitter-viesteissään. Netistä löytyy hauska video, joka havainnollistaa hyvin mitä kaikkea Stranger Things on lainannut (HUOM! Video sisältää spoilereita).

Kaksoisveljet hetkessä menestykseen

Stranger Thingsin taustalta löytyy lähes yhtä sympaattinen tarina kuin itse sarjastakin. Tekijöiden joukosta ei löydy pitkän linja suurnimiä, vaan uusia ja nuoria tulokkaita. Sarjan ovat ideoineet ja kehittäneet vasta 32-vuotiaat Dufferin kaksosveljekset, joilta löytyy filmografiastaan ainoastaan yksi pienen budjetin kauhuelokuva Hidden ja omakustanteisia lyhytelokuvia. Kaksoset kuvasivat jo pikkupoikina omia leffoja Super8-filmikameralla, fanittivat aikansa kulttielokuvia, ja päätyivät myöhemmin opiskelemaan elokuva-alaa. Uudesta menestyksestä voi ainakin osittain kiittää ohjaaja M. Night Shaymalania, joka palkkasi Hiddenin pohjalta veljekset tuottaja-kirjoittajiksi tv-sarjaansa Wayword Pines. Sarjassa työskentelyn jälkeen miehet kokivat saaneensa tarpeeksi oppia tv:n tekemiseen ja alkoivat lähestyä kanavia oman konseptinsa kanssa. Tie oli kuitenkin nousta pystyyn jo alkutaipaleella, sillä yli 15 tv-kanavaa kieltäytyi tuntemattomien ja alalla uusien tekijöiden alkuperäiskäsikirjoituksesta. Netflix osti lopulta sarjan, ja Dufferit ovatkin useasti kiitelleet palvelun rohkeutta antaa nuorille tekijöille vapauden uuden luomiseen.

Liikaa spoilaamatta kerrottakoon, että Stranger Thingsin tarinaan sotkeutuu myös valtio hämäräperäisine tutkimuksineen. Tämän kaaren kehittelyyn Dufferit käyttivät oikeita salaliittoteorioita, joita Yhdysvaltojen folklore on pullollaan. Merkittävin tarinaan vaikuttanut teoria tunnetaan nimellä Montaukin projekti. Tarina pohjaa Preston B. Nicholsin vuonna 1992 ilmestyneeseen kirjaan, missä väitetään että pienessä Montaukin kaupungissa, entisessä Yhdysvaltojen ilmavoimien tiloissa järjestettiin 70-ja 80-luvulla valtion toimesta salaisia kokeita, joilla testattiin kykyä hallita ihmismieltä. Kokeita tehtiin ensijaisesti lapsilla. Monisyinen ja kirjava tarina on todennäköisesti puhdasta fiktiota, mutta se on yksi Amerikan tunnetuimpia ja analysoiduimpia salaliittoteorioita, ja siksi nerokas lähtökohta kulttisarjalle.

2010-luvun suurimmat lapsitähdet?

Tarinan lisäksi veljekset vaalivat sarjassaan erinomaista roolitusta. Miehet kertoivat CBS:n haastattelussa, että parhaiden mahdollisten lapsinäyttelijöiden löytäminen oli tärkein tehtävä ennakkotuotannossa, koska yksikin huono lapsinäyttelijä olisi voinut romuttaa koko sarjan. Tehtiin roolituksessa töitäkin: nuoriin päärooleihin kuvattiin 906 poikaa ja 307 tyttöä. Koekuvauksissa kaikki laitettiin lukemaan Stand by Me:tä ja ohjeistettiin katsomaan Poltergeist ja Arkajalat-elokuvat, jotta 2000-luvulla syntyneet lapset saisivat käsityksen sarjan hengestä.

Kameran eteen valittiin lopulta täydellinen viisikko, joka tekee sarjasta enemmän kuin osiensa summan. Dufferit ovat kertoneet, että koko sarjan teossa Netflix-myynnin jälkeen koskettavin ja hienoin oli se hetki, kun ensimmäisenä kuvauspäivänä kuvattiin ensimmäistä kohtausta Dungeons & Dragons -pelipöydän äärellä ja poikanelikon kemiat heräsivät henkiin.

Porukan suosituimmaksi hahmoksi on noussut valloittava kikkaratukka, hampaiden kehittymishäiriöstä kärsivä Dustin (Gaten Matarazzo). Matarazzo sairastaa oikeassakin elämässä hampaiden kehityshäiriötä ja käyttää tekohampaita, joten pojan ainutlaatuinen vamma käsikirjoitettiin sarjaan Matarazzosta inspiroituneena. Amerikkalaisessa mainstream-viihteessä ei käytännössä koskaan nähdä tavallisia hahmoja, joilla sattuisi olemaan kehitysvammoja tai häiriöitä, joten lähes hampaattoman lapsen roolitus on melko vallankumouksellinen teko jo itsessään.

Jatkoa seuraa

Stranger Thingsin fanituksessa kohtaavat hienolla tavalla menneet vuosikymmenet ja nykyaika. Sarjaa fanitetaan yhtä uskollisesti kuin se itse fanittaa omia esikuviaan, ja se on noussut lähes vastaavaan kulttiasemaan mihin ihailemansa 80-luvun klassikot. Ainoa ero kulttiaseman saavuttamisessa on siinä, että internetin ja uusien teknologian myötä fanitus saavutettiin parissa kuukaudessa, kun aikoinaan siihen olisi mennyt vuosia.

Kuten kulttuuriin kuuluu, internet on jo pullollaan Stranger Thingsin inspiroimaa taidetta ja fan fiction -tarinoita. Voin lähes varmuudella väittää, että tulevan Halloweenin suosituimmat asut ovat sarjasta tuttuja ja joululahjapaketeista avataan tänä vuonna tuhansia Stranger Things -fanituotteita.

Kuten kaikki sarjan katsoneet varmasti arvasivatkin, jatkoa on myös luvassa. Toista tuotantokautta kehitellään kovaa vauhtia ja se saa ensi-iltansa ensi vuonna. Dufferin veljekset ovat luvanneet, että uudella kaudella käsitellään tarinoita mitkä ensimmäisellä kaudella jäivät auki ja palataan tuttuihin hahmoihin, joiden tarinoille fanit haluavat jatkoa.

Niina Virtanen 08.09.2016 klo 11:39

Uusimmat artikkelit

Musta torni edellytti Idris Elbalta uutta lähestymistapaa

Musta torni perustuu tarinaniskijä Stephen Kingin eeppiseen kirjasarjaan.

Toimittanut Jouni Vikman / Haastattelu: Disney Finland

Sotaa apinoita vastaan

Ihmisten ja apinoiden väliset ongelmat kärjistyvät sodaksi, jossa ei ole sijaa perinteisille sankareille ja roistoille.

Milla Olkkonen

Wonder Womanin ohjaaja ei ottanut paineita

Studiopomot ovat olleet hieman huolissaan, kun supersankarileffan päähenkilö onkin nainen.

Toimittanut Jouni Vikman / Haastattelu: Warner Bros.

Kuka kukin on uudessa Alien-elokuvassa

Vuoden 1979 Alien – kahdeksas matkustaja vuoden 1997 Alien: Resurrectioniin avaruusseikkailut henkilöityivät Sigourney Weaverin esittämään Ellen Ripley -hahmoon. Koska Prometheuksen ja Covenantin tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen Kahdeksatta matkustajaa, on käännyttävä uusien sankarien puoleen.

Jouni Vikman

Nyt mennään kaasu pohjassa – kahdeksannen kerran

Fast and the Furious on noussut yhdeksi kaikkien aikojen suurimmista elokuvasarjoista. Viimeisimmät osat ovat tienanneet yhä enemmän rahaa.

Marta Bałaga

Näytä lisää artikkeleita...