Tiedemiehet ja koodarit – nykyajan supersankarit?

Samaan aikaan kun valkokankailla taistelevat agentti James Bond, useat sarjakuvista tutut supersankarit sekä joulukuussa Star Warsin hahmot, saadaan teattereihin muutaman vuoden sisään jo toinen elokuva eräästä it-gurusta. Gurusta, joka ei ole pistänyt rikollisia nippuun keksityissä tarinoissa, vaan muutti koko modernin maailman teknologiaa. Onko tietoteknologian taitajista, koodareista, käyttöliittymäsuunnittelijoista ja verkkomaailman velhoista tulossa nykyajan supersankareita?

Ensimmäinen Steve Jobs -elokuva vuodelta 2013 tunnetaan nimellä Jobs, ja vain kaksi vuotta myöhemmin ensi-iltansa saa toinen miehestä kertova elokuva, Steve Jobs (hämmentävää että niin luovasta ihmisestä kertoville elokuville ei pystytä keksimään mitään luovempia nimiä). Ensimmäinen Jobs-elokuva sai suurten odotusten saattelemana melko surkean vastaanoton - vaikka nimiroolissa nähty Ashton Kutcher antoi roolille vakuuttavasti kaikkensa, kokonaisuus jäi ponnettomaksi ja liikaa kaikkeen keskittyväksi tarinakokoelmaksi.


Lokakuussa ensi-iltansa saanut Steve Jobs (kuvassa) taas on ensimmäisten arvioiden mukaan huomattavasti edeltäjäänsä parempi; eikä ihme kun puikoissa on kaksi Oscar-palkittua tekijää. Elokuvan ohjaajana toimi esimerkiksi Slummien miljonäärin ja Trainspottingin ohjannut Danny Boyle ja käsikirjoittajana muun muassa The Social Networkin kirjoittanut Aaron Sorkin. Toisin kuin miehen koko elämään keskittyvä Jobs, Steve Jobs -elokuva painottaa kolmen Jobsin uran tärkeimmän tuotteen lanseerauksiin ja tapahtumiin niiden ympärillä. Suuren yleisön keskuudessa kiinnostus Jobsiin näyttää kuitenkin tipahtaneen; hyvistä arvioista huolimatta Steve Jobsin katsojaluvut ovat olleet yllättävä pettymys: elokuva on tienannut takaisin ensimmäisen kolmen esitysviikkonsa aikana vasta vajaat puolet 30 miljoonan dollarin budjetistaan. Suomen ensi-iltansa elokuva saa 22. tammikuuta.

Steve Jobs nähtiin kuitenkin fiktioelokuvassa jo ennen Applen lopullista läpimurtoa, vuonna 1999. Silloin tarinan vastaparina oli miehen "rakas vihollinen" Bill Gates. Piilaakson pioneerit -tv-elokuva kertoo miesten ja heidän vastakkainaseteltujen tuotteidensa, PC:n ja Macin, taistelusta, kun molemmat yritykset kilpailivat maailman herruudesta tietokonemarkkinoilla.

Keväällä kankaalle myös Snowden

Steve Jobs oli tietysti hahmona poikkeuksellisen voimakastahtoinen ja särmikäs - juuri omiaan elokuvan keskushenkilöksi. Mutta mies ei suinkaan ole ainoa Piilaaksosta valkokankaalle ponnistanut hahmo. Luonnollisesti Facebookin isä Mark Zuckerberg oli ensimmäisten teknologia-alalta näyttävästi filmatisoitujen hahmojen joukossa, joskaan ei kovin positiivisessa valossa. Facebookin dramaattisista alkuvaiheista kertova The Social Network kuvaa miestä ahneena ja itsekkäänä, joten lienee syytä uskoa että viimeistään Zuckerbergin joskus siirtyessä rajan taa, mies saa hieman moniulotteisemman elokuvan itsestään.

Jossain määrin samaan genreen voisi sijoittaa tietovuotaja WikiLeaksin perustajasta, Julian Assangesta, kertovan trillerin Viides valta (2013). Salaisia, yhteiskunnallisesti merkittäviä materiaaleja vuotavalla WikiLeaks-sivustollaan Assange nousi vuonna 2006 koko maailman tietoisuuteen ja pian sai nähdä tarinastaan kertovan fiktion, jota ei kuitenkaan voinut itse sietää. Miehen mukaan elokuvan kuvaus on epäreilu ja tarkoituksellisen mustamaalaavaa Hollywood-progandaa. Fiktion vastineeksi WikiLeaks julkaisi elokuvan ensi-iltaviikonloppuna itse toiminnastaan kertovan dokumentin Mediastan, jota sai ladata ilmaiseksi netistä. Assangen onneksi Viides valta olikin sekä taloudellinen että sisällöllinen, murska-arvostelut saanut floppi.

Toinen tietovuotaja, Edward Snowden, taas on löytänyt tiensä elokuviin muun muassa kahden kohutun dokumentin kautta. CIA:llakin työskennellyt IT-asiantuntija julkaisi vuonna 2013 äärimmäisen salaisia tietoja Yhdysvaltojen turvallisuuspalvelun harjoittamasta kansalaisten joukkovalvonnasta ja pakeni maasta. Citizenfour-dokumentti tallensi Snowdenin julkistuksen vaiheet ja miehen mietteet tämän piilotellessa Hong Kongissa. Vuonna 2015 elokuva palkittiin lukuisilla palkinnoilla, muun muassa parhaan dokumenttielokuvan Oscarilla. Samana vuonna ensi-iltansa sai myös Snowdenin piinaavaa pakoa Hong Kongista seurannut dokumentti Snowden's Great Escape.

Tositapahtumiin pohjaava Hollywood-versio miehestä on luonnollisesti myös tekeillä. Toukokuussa 2016 ensi-iltansa saa Oliver Stonen ohjaama (jälleen kerran tylsästi nimetty) Snowden, missä nimiroolissa nähdään Joseph Gordon-Levitt. Tämän lisäksi miehestä on tehty useita epävirallisempia julkaisuja, esimerkiksi joukkorahoitettu kokopitkä fiktio Classified: The Edward Snowden Story, lyhytelokuvia, sarjakuvia ja jopa oma action-figuuri (kuvassa).

Telkkarin tiedemiehet

Koodarit ja tiedemiehet ovat viime vuosina vallanneet hiljalleen myös pienemmän ruudun. Viimeisen kahdeksan vuoden ajan yhdeksi maailman suosituimmaksi sitcom-sarjaksi on noussut Suomessakin rakastettu Rillit Huurussa. Sarjan keskiössä nähdään neljä varsin rehellisen nörttiä tiedemiestä, ja tarina pelaa vahvasti nörttiyteen liitetyillä stereotypioilla; sosiaalisella kömpelyydellä, sarjakuvien ja supersankarien fanittamisella, korkealla koulutuksella ja älykkyydellä sekä varsinkin sarjan alkukausilla vaikeuksilla kommunikoida naisten kanssa. Sarjan suosio perustuneekin ainakin osittain siihen, että se rikkoo voimakkaasti Hollywoodissa yleisiä, machoja ja kiiltokuvamaisia mieskuvia ja tekee honteloista ja sympaattisen noloista nörteistä sarjan sankareita.

Nörttiromantiikan kasvu ei ole jäänyt huomaamatta tv-alan päättäjiltä, ja vuonna 2014 Rillit huurussa -sarjaa seurasikin HBO:n Silicon Valley -komedia. Sarjassa seurataan kuutta Piilaaksossa asuvaa nuorta miestä, jotka perustavat IT-ihmisten mekassa oman start up -yrityksen. Hieman klassisempaa nörttihuumoria viljeli neljän vuoden ajan vuonna 2010 lopetettu englantilainen IT-porukka, joka keskittyy kahteen isossa firmassa työskentelevään IT-tukihenkilöön ja heidän yritykseensä pyörittää työpaikkansa teknologiaa mahdollisimman työtä välttelevästi.

Seuraavat tiedetarinat naisista?

Kuten valitettavasti niin monesta muustakin genrestä, naiset loistavat lähes kokonaan poissaolollaan näidenkin elokuvien ja sarjojen keskiöistä. Rillit huurussa -sarja vastasi fanien toiveisiin ja toi sarjaan mukaan myös nörttiyteen kallellaan olevia naisia mikrobiologi Bernadetten sekä neurotieteilijä Amyn kautta, mutta täysin "naisnörttikeskeisesti" ei tarinoita ole toistaiseksi kerrottu.

Harva tietää, että maailman ensimmäisenä ohjelmoijana pidetty matemaatikko oli nainen, runoilija lordi Byronin tytär, kaikkien aikojen ensimmäisen algoritmin kirjoittanut kreivitär Ada Lovelace. Luulisi että tässä jos jossain olisi lähtökohtaa elokuvalle, mutta toistaiseksi Lovelacen tarina on suurelle yleisölle tuntematon. Pienessä piirissä tunnettu elokuva Conceiving Ada (kuvassa) vuodelta 1997 tuo Lovelacen kuitenkin eloon tarinalla, missä nuori naisohjelmoija on haltioitunut Lovelacesta ja koittaa koodata tätä nykyaikaan. Elokuvassa Lovelacea esittää Tilda Swinton.

Naisten vähäisestä edustuksesta teknologia-aloilla puhutaan paljon ja varsin ajankohtaiseen saumaan iskikin marraskuussa julkaistu uunituore dokumentti CodeGirl. Elokuva seuraa ympäri maailmaa tulevia kymmeniä teinityttöjä, jotka osallistuvat tekniikka-alan kilpailuun, missä heidän tulee suunnitella oman elinympäristönsä vakavissa haasteissa auttava mobiiliapplikaatio tai käyttöjärjestelmä. Dokumentti julkaistiin ilmaiseksi Youtubessa 1. marraskuuta, missä se on nähtävissä 5. marraskuuta asti. Sen jälkeen elokuvasta voi halutessaan järjestää vaikkapa omia esityksiä.


Nokia taittuu useaksi elokuvaksi

Suomestakin alan edelläkävijöiden tarinoista voisi olla elokuviksi. Oman elokuvansa voisivat ansaita esimerkiksi Linuxin kehittäjä Linus Torvalds ja miksei (ainakin muutamien vuosien ja kuljettujen mailien päästä) myös ohjelmoija ja kirjailija Linda Liukas. Euroopan komission myöntämällä "Suomalaisen koodin edistäjä" -tunnustuksellakin palkittu nainen on kirjoittanut maailman ensimmäisen lastenkirjan koodaamisesta ja tuonut Ruby-ohjelmointikieltä erityisesti tyttöjen keskuuteen.

Nokiasta sentään on kehitteillä jo kaksikin elokuvaa. Jussi-palkittu ohjaaja Maarit Lalli tekee työnimellä Nokia - Made in Finland kulkevaa fiktiota, joka kertoo Salon kaupungista ja siellä tapahtuvista muutoksista Nokian nousun aikoihin. Arto Koskinen sen sijaan työstää dokumenttielokuvaa Matkapuhelimen tarina, joka käsittelee yrityksen nousua, huippua ja romahdusta sen tekijöiden näkökulmasta.

Niina Virtanen 04.11.2015 klo 20:37

Uusimmat artikkelit

Captain Marvel on Marvel-elokuvien voimakkain hahmo

Captain Marvel käsittelee aikaisemmin näkemätöntä puolta Marvel-studion elokuvauniversumin historiasta ja esittelee uuden supersankarin.

Jouni Vikman

Stephen Kingin kuollut projekti heräsi henkiin

Kauhumestari on taas kovassa huudossa.

Jouni Vikman

Ydinsukellusvene Kurskin uppoaminen siirtyi valkokankaalle

Tanskalaisohjaaja tarttui venäläisen ydinsukellusveneen tarinaan.

Jouni Vikman

Creedin ja Rockyn tarina jatkuu

Creed II on Sylvester Stallonen ideoima jatko Creedin tarinalle, joka ammentaa kaukaa Rocky-saagan historiasta.

Jouni Vikman

Kovia aikoja El Royalessa

Neljä muukalaista kirjautuu sisään El Royale -hotelliin. Siitä eteenpäin asiat menevät vain huonompaan suuntaan.

Jouni Vikman

Näytä lisää artikkeleita...