Miten tehdään pitkä elokuva ilman rahaa?

Suomessa pitkät, elokuvateatterilevitykseen tulevat elokuvat rahoitetaan lähes poikkeuksetta pääosin Suomen Elokuvasäätiön ja Yleisradion rahoituksella. Rahoitusta haetaan kuitenkin aina enemmän kuin mitä on mahdollista myöntää - jos elokuvansa haluaa tehdä, joskus se on vaan tehtävä ilman virallista rahaa. Miten se on käytännössä mahdollista? Tästä keskusteltiin joulukuussa Taiteen Edistämiskeskuksen ja Pirkanmaan elokuvakeskuksen tapahtumassa "Miten teen indie-elokuvan?- elokuvien tekeminen ja tuottaminen perinteisten rahoitusrakenteiden ulkopuolella".

Tapahtumassa keskustelivat Kohta 18 -elokuvan ohjaaja ja käsikirjoittaja Maarit Lalli, 3 Simoa -elokuvan tuottaja ja toinen käsikirjoittaja Jani Pösö sekä Anselmi, nuori ihmissusi -elokuvan ohjaaja, käsikirjoittaja ja leikkaaja Matti Pekkanen sekä tuottaja Mikko Soukkala.


Kuvassa vasemmalta oikealle Lalli, Pösö, Pekkanen, Soukkala sekä Pirkanmaan elokuvakeskuksen levittäjä Juha Elomäki.

Vaikka Kohta 18 -elokuva menestyi lopulta Jussi-gaalassakin voittaen parhaan elokuvan ja parhaan ohjauksen Jussit, alku senkin kohdalla oli hankalaa.

- Olin juuri tehnyt toista elokuvaa seitsemän vuotta mistä Ylen kanssa oli neuvoteltu, kun Yle ilmoitti ettei olekaan enää kiinnostunut ostamaan sitä. Silloin päätin, että Kohta 18 -elokuvan teen vaikka sitten yksin. Siitä se taistelu alkoi, Lalli kertoo.

Elokuva sai tukirahaa niin AVEK:lta kuin Elokuvasäätiöltäkin, mutta ei saanut virallista tuotantotukea ennen kuvauksia, eli niin isoa summaa millä elokuvan rahoitus olisi voitu kattaa. Lopulta elokuva toteutettiin episodimaisesti kuvaten lyhyitä jaksoja kerrallaan, sen mukaan kun resurssit antoivat myöten. Kuvausten alkaessa Lalli oli saanut tukea 50 000 euroa, minkä käytti kokonaan ensimmäisen episodin kuvaamiseen, koska halusi varmistaa alkuvaiheen laatutakuun.

- Kuvasin elokuvan kronologisesti, se oli ihan ehdoton ratkaisu kun ei voinut tietää onko rahaa edetä seuraavaan vaiheeseen. Kun ensimmäinen jakso oli kuvattu, ajattelin että saan tästä ainakin lyhytelokuvan jos en muuta.

Simon kuvauspäivät päätettiin ennen elokuvan ideaa

Samanlaista tarinaa alkuvaikeuksista kertoo 3 Simoa -elokuvan tuottaja Jani Pösö. Elokuvan ohjaaja ja toinen käsikirjoittaja Teemu Nikki ja Pösö olivat käsikirjoittaneet 2,5 vuotta toisen pitkän elokuvan käsikirjoitusta, joka ei tuntunut miellyttävän rahoitustahoja. Viimeisen epäonnistuneen rahoittajapalaverin jälkeen miehet päättivät, että alkavat suunnitella pitkää elokuvaa, joka toteutetaan pika-aikataululla vaikka ilman rahaa.

- Yksinkertaisesti päätimme lokakuussa 2011, että ensi kesänä kuvataan pitkä elokuva, vaikkei siinä vaiheessa ollut edes käsikirjoitusta eikä ideaa, Pösö kertoo.

Mies painottaa, että aina kannattaa mennä eteenpäin ja laittaa matoa koukkuun uusien projektien kanssa, eikä lannistua epäonnistuneista hankkeista.

- Sinä päivänä kun lopetettiin pään hakkaaminen seinään edellisen projektin kanssa, aloitettiin uusi. Sitten meillä olikin 1,5 viikon päästä pitkän leffan synopsis, kahden kuukauden päästä käsikirjoitus ja jo kesäkuussa 2012 kuvattiin.

Anselmi kuvattiin pohjalaisella yhteishengellä

Tamperelainen Bottomland Productions toimi hieman erilaisista lähtökohdista, sillä nuoret miehet päättivät alkaa tehdä pitkää elokuvaa oppiakseen elokuvan tekemistä yleensä. Alunperin Anselmi, nuori ihmissusi -elokuvan idea lähti pelkästä nimestä, joka miehille esiteltiin.

- Se oli typerin elokuvan nimi mitä olimme koskaan kuulleet. Siinä sitten poikamaisella innostuksella ja pienessä humalatilassa päätettiin, että tehdään tästä pitkä elokuva, ohjaaja Matti Pekkanen kertoo.

- Sitten kun jotain tuollaista ääneen sanoo, niin pitäähän se toteuttaa, tuottaja Mikko Soukkala jatkaa.

Elokuva toteutettiin lähes kokonaan talkootyöllä miesten kotiseudulla Etelä-Pohjanmaalla.

- Siellä on vielä vanhan ajan kökkähenki vahvasti voimissaan, eikä siellä ole paljoa elokuvia tehty, niin moni lähti innolla mukaan.

Myös Anselmi toteutettiin kolmen vuoden aikana useassa lyhyemmässä pätkässä kuvaten, jolloin tekeminen ei käynyt liian raskaaksi.

- Muutaman kuukauden välein lähdettiin porukalla ikään kuin luokkaretkelle vähän kuvailemaan, jolloin tekeminen ja tunnelma kuvauksissa pysyi tosi hauskana, Pekkanen kertoo.

Huomaamatonta tuotesijoittelua

Totuus on kuitenkin se, että täysin ilman rahaa pitkää teatterielokuvaa ei voi tehdä. Mistä raha sitten tulee?

Kohta 18 -elokuva onnistui saamaan täyden tuotantotuen Elokuvasäätiöltä kuvausten jälkeen, jolla Lalli pystyi kattamaan osan palkoista. Loput hän maksoi kun sai elokuvan ja siitä tehdyn tv-sarjan myytyä Ylelle. Myös 3 Simoa sai jonkin verran säätiön tukea, mutta silti Simot ja Anselmi, nuori ihmissusi pelasivat pitkälti sponsorirahalla. Jani Pösö kertoo, että hänellä ja ohjaaja Teemu Nikillä on molemmilla mainostausta, minkä johdosta miehet onnistuivat sijoittamaan elokuvaan sponsorinäkyvyyttä, mitä katsoja ei välttämättä edes huomaa.

- Kävin valmista käsistä alleviivauskynän kanssa läpi ja alleviivasin joka brändin, joka leffassa näkyy. Sitten katsottiin mitkä on tyylillisesti sellaisia, jotka sopivat leffaan. Esimerkiksi kaikki elokuvan farkut on saatu Nudielta. Ensimmäisen kohtauksen hajotettava TV saatiin Sonylta ja sanomalehti, joka taitellaan hatuksi on Metro-lehti, joka lähti sponsoroimaan elokuvaa.

Anselmissa sponsoreita haettiin pääosin kuvausten jälkeen kun elokuvateatterilevitys oli varmistunut, mutta yksi tuotesijoittelukin elokuvaan mahtui.

- Jallu-lehti lähti sponsoroimaan meitä heti alkuvaiheessa. Käsikirjoituksessa lukee että Anselmi lukee miestenlehteä, niin oli loogista että se on Jallu, joka on Suomen vanhin miestenlehti. Rahan lisäksi saimme Jallulta… no, viihdettä, Pekkanen naureskelee.

Palkat budjetin kallein menoerä

Elokuvien budjettien ensisijainen rahareikä on käytännössä aina työryhmäläisten palkat. Palkat ovat myös ne, mistä pihistetään silloin kun budjetti on pieni. Kaikissa kolmessa elokuvassa työryhmäläiset ovatkin olleet mukana lähtökohtaisesti ilmaiseksi.

Maarit Lalli kertoo antaneensa ensimmäisestä 50 000 euron rahoituserästään niin sanotun "toimintatonnin" jokaiselle työryhmäläiselle, niin että työntekijät saivat itse päättää kuinka pitkään tekevät töitä kyseisellä summalla. Koska kaikki oliva sitoutuneet tekemään töitä ilmaiseksi, tonnikin kantoi pitkälle. Lopulta kun Lalli sai myytyä valmiin elokuvansa ja siitä tehdyn tv-sarjan Ylelle, hän pystyi maksamaan kaikille normaalit palkat. Kiitollisuudenvelkaa sekään ei kuitenkaan kuittaa.

- Se tunne, että on ihmisille kiitollisuudenvelassa, ei katoa koskaan. Onneksi uskon, että ihmiset ovat olleet elokuvassa sydämestään mukana.

Jani Pösö muistuttaa, että jokainen ilmaiseksi töitä tekevä ihminen käytännössä sijoittaa elokuvaan omalla työpanoksellaan. 3 Simoa -elokuvassa tämä työpanos muutettiin sijoitukseksi myös käytännössä. Tuotannossa arvotettiin jokainen työtehtävä tietyn prosentin mukaan, ja sovittiin että jos elokuva tuottaa voittoa, kaikille maksetaan heidän osuutensa verran palkkiota.

- Tällä logiikalla loppupeleissä kaikki paitsi minä ja Teemu saivat palkkaa. Vähemmän kuin minimipalkan verran, mutta kuitenkin sellaisia summia millä pystyy elämään, Pösö kertoo.

Osakemallinen palkkajärjestelmä osoittautui niin toimivaksi, että Pösö ja Nikki ovat ottaneet mallin käytäntöön myös uusimman LoveMilla-elokuvansa tuotannossa. LoveMilla on tehty normaalien rahoituskanavien kautta, ja siinä on tarjottu työryhmälle mahdollisuus nostaa joko normaalin palkkataulukon mukaista palkkaa tai sijoittaa elokuvaan työprosenttiensa mukaan. Jos elokuva pääsee tavoitteeseensa, prosenttiosuuden valinneet työryhmäläiset saavat palkkansa 2,87-kertaisena.

- Mietin ensimmäisen kerran vuonna 2001 miten ihminen voisi rahoittaa elokuvaa omalla työpanoksellaan, ja nyt olemme löytäneet siihen toimivan mallin. Tietysti sijoittamiseen sisältyy aina riski, mutta tämä on hyvä sijoitus jos se onnistuu, Pösö sanoo.

Pekkanen ja Soukkala kertovat, että Anselmi, nuori ihmissusi -elokuvassa oli periaatteessa samanlainen ansaintalogiikka kuin 3 Simoa -elokuvassa, mutta osinkoja ei ainakaan toistaiseksi ole vielä pystytty maksamaan. Miehet eivät kuitenkaan usko, että työryhmäläiset varsinaisesti kokevat elokuvan olevan heille velkaa.

- Mitä on ihmisiltä kysynyt, niin ei kukaan ole ainakaan vielä ollut katkera siitä ettei ole rahaa saanut, vaan sanovat että kivaahan siellä kuvauksissa oli. Pari tyyppiä on jopa tullut sanomaan, että "se oli mun viime vuoden paras päivä kun sain näytellä teidän elokuvassa". Eli toivottavasti ihmiset myös saavat elokuvan tekemisprosessista jotain, Pekkanen sanoo.

Niina Virtanen 18.12.2014 klo 16:52

Uusimmat artikkelit

Fast & Furious: Hobbs & Shaw – Egot törmäävät

Uutta Fast & Furious -elokuvaa odotellessa voi ikävää lieventää leffasarjan spin-offilla.

Jouni Vikman

Nyt on helvetti irti! Hellboy tulee taas

Guillermo del Toron Hellboysta on kulunut jo 15 vuotta ja sen jatko-osastakin yli kymmenen. Niiden tuottajat näkivät ajan kypsäksi uudelle sovitukselle alkuperäisestä sarjakuvasta.

Jouni Vikman

Captain Marvel on Marvel-elokuvien voimakkain hahmo

Captain Marvel käsittelee aikaisemmin näkemätöntä puolta Marvel-studion elokuvauniversumin historiasta ja esittelee uuden supersankarin.

Jouni Vikman

Stephen Kingin kuollut projekti heräsi henkiin

Kauhumestari on taas kovassa huudossa.

Jouni Vikman

Ydinsukellusvene Kurskin uppoaminen siirtyi valkokankaalle

Tanskalaisohjaaja tarttui venäläisen ydinsukellusveneen tarinaan.

Jouni Vikman

Näytä lisää artikkeleita...