Pääseekö Interstellar Nasan scifi-listalle?

Ohjaaja Christopher Nolan tekee paluun valkokankaalle marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna uudella suurelokuvallaan Interstellar. Scifi-seikkailu sijoittuu vaihtoehtoiseen tulevaisuuteen, missä maailma taistelee kuivuuden ja ekokatastrofin kourissa. Ryhmä tutkimusmatkailijoita lähtee avaruuteen tutkimaan löytyisikö ihmiskunnalle vielä toivoa avaruudesta, mutta onnistuukin löytämään avaruus-aikajatkumon rikkovan madonreiän, jonka kautta pystyy kulkemaan tähtienvälisiä matkoja nopeudella, joka ei ole ollut koskaan ennen avaruusmatkailussa mahdollista.

Megalomaanisuuteen tottuneelle Nolanille tieteellinen kokeilevuus ei sinänsä ole uutta, mutta Interstellarilla Nolan on onnistunut vaikuttamaan tieteeseen enemmän kuin yksikään scifi-elokuva koskaan aiemmin. Teknologian kehittyessä kiivasta tahtia, Interstellariin käytettiin enemmän tietokoneiden tehoa kuin yhteenkään elokuvaan on aiemmin ollut edes mahdollista käyttää: elokuvassa olevan mustan aukon mallintamiseen käytettiin huikeat 800 teratavua dataa ja joidenkin kuvien renderöintiin yli 100 tuntia aikaa. Kokonaisuudessaan mustan aukon luominen vaati vuoden työn 30-henkiseltä työryhmältä.

Aukon ymmärtämiseen ja mallintamiseen Nolan käytti apunaan fysiikan maailman supertähteä; suhteellisuusteoriaan ja kosmologiaan erikoistunutta fyysikko Kip Thornea. Hyvin tarkka ja huolellinen työ toi mukanaan myös tieteellisen läpimurron: Thorne pystyi tarkkailemaan mustan aukon toimintaa yksityiskohtaisemmin kuin koskaan aiemmin, ja havaitsi että mustan aukon ympärille muodostuu hieman vääristyneeltä ja venyneeltä näyttävä materiakiekko. Vääristynyt muoto ei kuitenkaan ollut koodivirhe, vaan todisti että niin mustat aukot toimivat todellisuudessa.

Thornen opeista nousi myös elokuvan käsikirjoittaja, ohjaaja-Nolanin veli Jonathan Nolan. Nuorempi käsikirjoittajaveli opiskeli fyysikon teorioita mustista aukoista ja madonrei'stä California Institute of Technologyssa, koska työsti samasta aiheesta neljän vuoden ajan elokuvaa alunperin Steven Spielbergille. Spielberg keskittyi kuitenkin lopulta muihin projekteihin, jolloin veli Christopher kertoi suunnitelleensa omaa avaruusmatkustuselokuvaa, ja veljekset päättivät yhdistää tarinansa.

Nasa listannut parhaat scifi-elokuvat

Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto NASA ei ole vielä julkaissut kantaansa Interstellarista, mutta kyseisestä suunnasta elokuvan on ainakin mustan aukon suhteen syytä odottaa aplodeja ja papukaijamerkkejä, sillä NASA on kommentoinut scifi-elokuvia ennenkin. Vuonna 2010 Nasa julkaisi listan seitsemästä tieteellisesti uskottavimmasta sekä seitsemästä epäuskottavimmasta elokuvasta. Uskottavin elokuva NASA:n mukaan on vuoden 1997 Gattaca. Andrew Niccolin tieteiselokuva käsittelee geneettistä rodunjalostusta; elokuvassa ihmisiä manipuloidaan geneettisesti, jotta voidaan tuottaa mahdollisimman korkealaatuisia ja työmarkkinoille arvokkaita ihmisiä. Elokuvaa on kiitelty oivaltavasta yhteiskuntakritiikistä ja älykkäästä käsikirjoituksesta.

Muita Nasan suosittelemia elokuvia ovat esimerkiksi yhtenä maailman parhaimpina elokuvina pidetty Fritz Langin mykkäelokuva Metropolis (1927), joka kuvaa tulevaisuuden yhteiskunnassa tapahtuvaa kapitalismin ja kommunismin vastakkainasettelua, sekä Robert Zemeckisin Ensimmäinen yhteys, (1997) missä ulkoavaruudesta vastataan maasta 1940-luvulla lähteneeseen signaaliin. Hieman yllättäen myös Steven Spielbergin dinosaurusklassikko Jurassic Park (1993) on Nasan listalla elokuvana, joka periaatteessa voisi olla mahdollinen.

Nasan listalta Christopher Nolan listaa omiksi vaikuttajikseen ainoastaan Metropolis-elokuvan, mutta jakaa muuten inspiraatiokiitosta sellaisille avaruus- ja tiede-elokuvien klassikoille kuin Blade Runner, Star Wars ja Alien. Stanley Kubrickin kulttiklassikko 2001: Avaruusseikkailu on kuitenkin ollut miehen suurin vaikuttaja. Indiewire-lehdelle Nolan kertoi: "Ne elokuvat joiden parissa kasvat ja se kulttuuri mitä elät, muodostaa käsitykseksi siitä mitä elokuvalta odotat. Ei elokuvia voi tehdä missään tietotyhjiössä. Ei Interstellaria tehdessä olisi voinut esittää, että 2001: Avaruusseikkailu -elokuvaa ei olisi." (Kuvassa Nolan ja Interstellarin pääroolissa nähtävä Matthew McConaughey.)

Emmerichin elokuva epäuskottavin

Epäuskottavimman elokuvan tittelin NASA myönsi Roland Emmerichin katastrofielokuvalle 2012 (2009). Elokuvassa Maya-intiaanien ennustus maailmanlopusta alkaa toteutua ja maapallon sisus alkaa kuumentua, joka aiheuttaa pallon pinnalla niin tsunameja, tulivuorenpurkauksia kuin maanjäristyksiäkin. Lopulta ihmiskunta hakee apua rakentamalla jättimäisiä arkkeja, joihin pakenee vedenpaisumusta. Tiedettä, uskontoa ja mytologiaa täysin surutta sekoittava elokuva sai absurdista tarinastaan huolimatta useita amerikkalaisia huolestumaan ja kyselemään Nasalta elokuvan tarinan toteutumisen todennäköisyyksistä. Nasa joutui avaamaan nettisivuilleen erillisen osion, missä vastaili kansalaisten kysymyksiin elokuvan teorioista ja vakuutteli tarinan epäaitoutta.

Muita Nasan mukaan hyvin epäuskottavia elokuvia ovat esimerkiksi maapallon sisässä sijaitsevista ongelmista kertova katastrofielokuva Ytimessä (2003), toimintaelokuva 6. päivä (2000), jossa kloonataan Arnold Schwarzenegger, sekä vuoden 1998 Bruce Willis -klassikko Armageddon. Nasan edustajia on kuitenkin ollut myös mukana virheellisten tiede-elokuvien, kuten Armageddonin teossa, mutta Nasa on kertonut tieteilijöiden katuneen tätä. Osa Nasan tutkijoista onkin nykyään kieltäytynyt tekemästä yhteistyötä epärealististen elokuvien kanssa. Nasa on myös esittänyt joitain vuosia sitten Hollywoodille toiveen, että elokuvantekijät keskittyisivät tulevaisuudessa realistisempiin käsikirjoituksiin tiede-elokuvissa.

Kun Interstellarin oletettavasta megasuosion piikistä on toivuttu, tiedetarinoiden ystäville on tarjolla loppuvuonna myös draamallisempaa elokuvaa, kun Stephen Hawkingista kertova elämänkertaelokuva Kaiken teoria saa ulkomaisen ensi-iltansa. Suomessa elokuva tulee teattereihin helmikuussa 2015. Mustien aukkojen olemassaolon todistaneesta, maailman tunnetuimmasta fyysikosta kertova elokuva keskittyy kuitenkin lähinnä Hawkingin avioliittoon ja miehen kamppailuun ALS-taudin kanssa, ei niinkään tutkimuksiin. Mikäli miehen tieteelliset saavutukset kiinnostavat, siihen paras elokuva on edelleen Hawkingin samannimiseen tietokirjaan perustuva Errol Morrisin dokumentti Ajan lyhyt historia.

Lähteet:
http://www.digitaltrends.com/movies/research-interstellar-leads-black-hole-breakthrough/
http://www.nasa.gov/topics/earth/features/2012.html
http://yle.fi/uutiset/nasa_listasi_kaikkien_aikojen_surkeimmat_scifielokuvat/2258688 http://www.smithsonianmag.com/science-nature/nasa-picks-best-amp-worst-sci-fi-movies-what-are-yours-41527422/?no-ist

Niina Virtanen 06.11.2014 klo 18:26

Uusimmat artikkelit

Musta torni edellytti Idris Elbalta uutta lähestymistapaa

Musta torni perustuu tarinaniskijä Stephen Kingin eeppiseen kirjasarjaan.

Toimittanut Jouni Vikman / Haastattelu: Disney Finland

Sotaa apinoita vastaan

Ihmisten ja apinoiden väliset ongelmat kärjistyvät sodaksi, jossa ei ole sijaa perinteisille sankareille ja roistoille.

Milla Olkkonen

Wonder Womanin ohjaaja ei ottanut paineita

Studiopomot ovat olleet hieman huolissaan, kun supersankarileffan päähenkilö onkin nainen.

Toimittanut Jouni Vikman / Haastattelu: Warner Bros.

Kuka kukin on uudessa Alien-elokuvassa

Vuoden 1979 Alien – kahdeksas matkustaja vuoden 1997 Alien: Resurrectioniin avaruusseikkailut henkilöityivät Sigourney Weaverin esittämään Ellen Ripley -hahmoon. Koska Prometheuksen ja Covenantin tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen Kahdeksatta matkustajaa, on käännyttävä uusien sankarien puoleen.

Jouni Vikman

Nyt mennään kaasu pohjassa – kahdeksannen kerran

Fast and the Furious on noussut yhdeksi kaikkien aikojen suurimmista elokuvasarjoista. Viimeisimmät osat ovat tienanneet yhä enemmän rahaa.

Marta Bałaga

Näytä lisää artikkeleita...