Michel Gondryn kuohuvat kuvat

Kun Michel Gondry oli pikkupoika, hän näki elokuvissa Albert Lamorissen Ilmapalloseikkailun. Kipinä jäi kytemään: "Se on ensimmäinen elokuva, jonka muistan, ja sen katson mieluiten aina uudestaan. Nuorena on vastaanottavaisempi tunteille, ja niiden kokemusten tasolle pyrkii aina palaamaan. Ilmapalloseikkailu muutti elämäni, sillä olen aina pyrkinyt luomaan uudelleen sen elokuvan aikaansaamaa tunnetta."

Ohjaajana Gondrysta kuultiin ensimmäistä kertaa 25-vuotiaana, kun hän teki kengännauhabudjetilla musiikkivideoita Oui Oui -bändilleen, jossa soitti rumpuja. Gondryn ote on niissä hiomaton, mutta jo tunnistettava: rakkaus trikkikuvaukseen, käsitöihin ja surrealistiseen kerrontaan välittyy vaatimattomista puitteista huolimatta.

Kun Gondry ahersi kotimaansa musiikkivideoskenessä, Oui Ouin poikkeuksellinen kuvakerronta löysi tiensä ensialbumiaan tuolloin valmistelleen Björkin silmien eteen. Islantilaisartisti pyysi Gondrya pian ohjaamaan videon singlelleen Human Behaviour.

"Ajattelin ensin, että hienoa, menemme Islantiin kuvaamaan maisemia", Gondry muistelee. "Björk sanoi ei - hän halusi käyttää eläimiä kuvaamaan ihmisiä. Se oli loistavaa, sillä heti kun hän alkoi heitellä ideoita, oma mielikuvitukseni alkoi laukata ja teimme lopulta videon erittäin tiiviissä yhteistyössä."

Lopputulos oli uniikki näkemys Kultakutri-satuun. Human Behaviourista tuli vuonna 1993 paitsi Björkin kansainvälinen läpimurto, myös yksi 90-luvun ikonisimmista musiikkivideoista. Gondry hankki muutaman vuoden sisään työkeikkoja Rolling Stonesista Massive Attackin kautta Daft Punkiin, jonka retropankkeja räjäytellyt "Around the World" on yksi bändiä vahvimmin tähän asti profiloineista musiikkivideoista.




Musiikkivideoiden ohella Gondry alkoi niittää mainetta myös mainosmaailmassa. Vuonna 1995 Levi'sille kuvattu "Drugstore" on pokannut sijan Guinnessin ennätystenkirjasta maailman palkituimpana mainoksena, ja Smirnoff-vodkalle muutamaa vuotta myöhemmin tehty toimintaelokuvamainos "Smarienberg" esitteli maailmalle bullet time -efektin - vuotta ennen
Matrixia.


Kolmeminuuttisista kokopitkiin


Samoihin aikoihin Hollywoodissa oltiin pompoteltu erään Charlie Kaufmanin käsikirjoitusta Human Nature ohjaajalta toiselle. Steven Soderbergh oli ehtinyt pestissään roolitusvaiheeseen asti, mutta jättäytyi kuitenkin projektista ohjatakseen Out of Sightin. Kaufmanin toinen (ja huomattavasti erikoisempi) käsikirjoitus, Being John Malkovich, eteni sillä välin tuotantomyllystä teattereihin ja osoittautui menestykseksi. Puikoissa oli lupaava esikoisohjaaja Spike Jonze, jonka juuret olivat niin ikään musiikkivideoissa. Häntä pyydettiin tarttumaan seuraavaksi Human Natureen. Pohdittuaan Jonze tarjoutui tuottajaksi projektiin, ehdottaen ohjaajaksi hyvää kollegaansa.

Michel Gondryn tie Hollywoodiin aukesi.

Human Nature - luonnon pikku oikkuja (2001) sai kriitikoilta ristiriitaisen vastaanoton. Pääosassa sivistyksen pariin palaavaa villilasta näyttelevä Rhys Ifans kiinnitti monien huomion ja Roger Ebert kiitteli elokuvan screwball-charmia. Sekä Kaufman että Gondry kenties hakevat vielä omaa ääntään, ja Gondry on tyylillisesti valinnut turvallisehkon reitin toisintaessaan kuvakerronnassa useasti Human Behaviourin kohtauksia.

Ennen kaikkea Human Nature ei ollut floppi ja se loi pohjan käsikirjoittaja-ohjaaja -suhteelle, josta muutamaa vuotta myöhemmin syntyi Tahraton mieli (2004).


Kaufmanin käsikirjoitus kipeiden parisuhdemuistojen pyyhkimisestä pois unessa tarjosi Gondrylle täydellisen pohjan revitellä kerronnallisesti. Jim Carrey ja Kate Winslet saivat suorituksistaan ylistäviä arvioita ja jälkimmäinen Oscar-ehdokkuuden. Kaufman voitti parhaan alkuperäiskäsikirjoituksen Oscarin. Kun verkkomedia Gawker ynnäsi myöhemmin vuosikymmenen parhaita elokuvia rankanneet kriitikkolistat yhteen, Tahraton mieli sijoittui täpärästi toiseksi, vain There Will Be Bloodin taakse.


Gondry kirjoitti ja ohjasi paria vuotta myöhemmin Tahrattomalle mielelle eräänlaisen sisarteoksen, fantasiakomedia The Science of Sleepin (2006). Elokuvassa Gael García Bernalin esittämän nuorukaisen unet sekoittuvat hänen arkeensa, jossa hän yrittää sinnikkäästi valloittaa Charlotte Gainsbourgin esittämän Stéphanien sydäntä. Vaikka Science of Sleepiä kehuttiin sen mielikuvituksekkaasta kerronnasta, elokuva ei ollut yhtä lähestyttävä kuin Tahraton mieli, ja se jäi myös ilmestyessään selvästi vähemmälle huomiolle.


Be Kind Rewind (2008) oli edeltäjänsä tavoin Gondryn oma käsikirjoitus-ohjaus. Kerronnan metatasot vaihtuivat siinä unista elokuviin; Jack Black ja Mos Def esittivät kuolevan VHS-vuokraamon työntekijöitä, jotka tuhottuaan kaikki vuokranauhat päätyvät kuvaamaan itse kotivideomaisia uusintafilmatisointeja valikoimastaan. Retroileva, pieni ja sympaattinen elokuva sisältää läjittäin nyökkäyksiä elokuvanörteille ja se aloitti myös osallistavan Youtube-ilmiön, kun katsojat alkoivat tehdä itse viiden pennin uusintaversioita lempielokuvistaan.

Päätös tarttua the Green Hornet -supersankaritarinaan tuli monille Gondryn uraa seuranneille yllätyksenä. 120 miljoonan dollarin budjetti oli kuusi kertaa suurempi kuin pienen budjetin vapauksia avoimesti hypettäneen ohjaajan siihen asti rahallisesti kalleimmat tuotannot. Gondry oli kuitenkin kertonut Hollywood Reporterille Be Kind Rewindin aikoihin: "Paluu tulevaisuuteen on yksi suosikkielokuvistani. Jos minulle tarjottaisiin hupsua ison budjetin elokuvaa, suostuisin välittömästi."

Visuaalisesti The Green Hornetia (2011) on kuitenkin varsin vaikea tunnistaa Gondry-elokuvaksi, eikä hän sitä täysin omakseen kokenutkaan; L.A. Timesin haastattelussa Gondry kertoi, ettei hänellä ollut final cut -oikeutta elokuvan lopulliseen leikkausversioon, vaan päätökset olivat pitkälti käsikirjoittaja-tuottaja-näyttelijä Seth Rogenin käsissä.

Green Hornet ei ollut floppi, mutta kriitikot ottivat elokuvan vastaan penseästi.

Miltei huomaamatta ilmestynyt ja Suomessa vain festivaaliesityksissä nähty The We and the I (2012) oli taloudellinen antiteesi Green Hornetille; bronxilaisteinien värikästä elämää kuvaava draamakomedia tehtiin kahden miljoonan dollarin budjetilla ja oli siten kolme kertaa halvempi kuin Gondryn siihen asti pienibudjettisin kokopitkä (Human Nature). Gondry kuitenkin kommentoi, että Green Hornetista hän ei poistunut tyhjin käsin: "The We and the I:n nuorethan ovat niitä, jotka menevät elokuviin katsomaan Green Hornetia, eivätkä The We And the I:ta!"

Nyt ilmestyvä Päivien kuohu (2013) nähdään onneksemme elokuvateattereissa läpi Suomen. Boris Vianin kulttiromaaniin perustuvan omituisen fantasian pääosissa ovat Romain Duris ja Audrey Tautou. Sen jokainen kuva rönsyilee taitavaa surrealistista käsityötä.

Suuren yleisön reaktioita odotellessa lienee jo selvää, että Gondry on vakiinnuttanut selvästi asemansa maanmiestensä Jeunet'n, Noén ja Kounenin rinnalla visuaalisesti kunnianhimoisena, modernina ranskalaisohjaajana - poikkeuksena tosin se, että vasta Päivien kuohu on Gondryn ensimmäinen ranskankielinen kokopitkä.

Seuraavaksi Gondrylla on taskussaan dokumentti. Is the Man Who is Tall Happy?: An Animated Conversation with Noam Chomsky on ollut tuotannossa jo muutaman vuoden ajan. Ohjaaja on haastatellut sitä varten Noam Chomskya useampaan otteeseen ja vuorannut sitten oleelliseksi kokemansa kuvamateriaalin animaatiolla.

Elokuvan saapuminen Suomen teattereihin jää vielä mysteeriksi, mutta on silti lohdullista tietää, että seuraava Gondry on jo kiikarissa.


Lähteet: The Work of Director Michel Gondry -DVD / L.A. Times: Michel Gondry goes back to the art house with 'The We and the I' & 'Green Hornet' Director Michel Gondry Talks Hardships In Hollywood / Bjork.com: about Michel Gondry / Imdb

Jussi Sandhu 24.10.2013 klo 10:35

Uusimmat artikkelit

Tervetuloa, Chucky 2.0!

Vuoden 1988 kauhujännäri Child's Play innoitti peräti kuusi jatko-osaa, jotka kehittivät ja laajensivat lastenlelusta tappajaksi muuttuvan riivatun nuken mytologiaa mitä oudoimmilla ja viihdyttävimmillä tavoilla.Uusi Child's Play lähtee liikkeelle siitä, miten riippuvuus esineistä voi lähteä käsistä ja luottamus moderniin teknologiaan muuttuu painajaiseksi.

Jouni Vikman

Will Smith lupailee suuria

Tarjoaako Gemini Man jotain uutta ja ihmeellistä?

Jouni Vikman

Fast & Furious: Hobbs & Shaw – Egot törmäävät

Uutta Fast & Furious -elokuvaa odotellessa voi ikävää lieventää leffasarjan spin-offilla.

Jouni Vikman

Nyt on helvetti irti! Hellboy tulee taas

Guillermo del Toron Hellboysta on kulunut jo 15 vuotta ja sen jatko-osastakin yli kymmenen. Niiden tuottajat näkivät ajan kypsäksi uudelle sovitukselle alkuperäisestä sarjakuvasta.

Jouni Vikman

Captain Marvel on Marvel-elokuvien voimakkain hahmo

Captain Marvel käsittelee aikaisemmin näkemätöntä puolta Marvel-studion elokuvauniversumin historiasta ja esittelee uuden supersankarin.

Jouni Vikman

Näytä lisää artikkeleita...