Kokopitkät matkailumainokset

Koska kukaan ei ole profeetta omalla maallaan, Woody Allen päätti toteuttaa Match Pointin Lontoossa; Euroopassa kun rahoituksen kerääminenkin oli vaivattomampaa kuin rapakon takana. Lopputulos oli yllätyshitti ja johti ohjaajansa renessanssiin läpi Euroopan pääkaupunkien. Matka jatkui Vicky Cristina Barcelonan kautta keskiyöhön Pariisissa ja sieltä Roomaan.


Nyt Allen on pioneerituristi, joka pillipiiparin tavoin houkuttelee perässään reissuille mielikuvista lumoutuneen yleisönsä. Matkailusektorit kiittävät, ja ohjaajaa on sittemmin kilpakosittu tekemään elokuvia aina Münchenista Tukholmaan.

Elokuvaturismia on ollut aina, mutta tällä vuosituhannella sen merkitys näyttäisi kasvaneen aivan uusiin mittoihin. Kun Uuden-Seelannin matkailu kasvatti tulostaan 2000-luvun alussa 40 prosenttia, syytä saattoi etsiä vain Sormusten Herroista. Nykyään matkakohde sopii tuotesijoiteltavaksi elokuvaan siinä missä kaikki muukin - joskin miljöö on yleensä helpommin ujutettavissa tarinaan ovelan myyvästi.

Kävelyretkistä elävien kuolleiden ostoskeskuksiin

Länsi-Suomen elokuvakomission elokuvamatkailuhankkeen selvityksen mukaan elokuvamatkailu on yritystoimintana vielä lapsenkengissään. Projektisuunnittelija Johanna Harju nostaa Yrittäjä-lehden haastattelussa esimerkiksi ruotsalaisen Ystadin kaupungin, johon Wallander-elokuvat sijoittuvat. "Kaikki lähti siitä, että ihmiset tulivat oma-aloitteisesti ja vasta sitten kaupungissa alettiin miettiä, mitä heille voitaisiin tarjota."


Perinteikkäin elokuvaturismi onkin melko huomaamatonta liikehdintää. Monet ikonisimmista kuvauspaikoista löytyvät suurkaupunkien sykkeestä ja niiden bongaaminen onnistuu pitkälti omin neuvoin. Vuosi toisensa jälkeen Vertigon pakkomielteisimmät fanit saapuvat San Fransiscoon ja tekevät pyhiinvaelluksen etsien kartalta tärpit yksi toisensa jälkeen. Isoille kulttikohteille järjestetään toki myös juonnettuja bussimatkoja, samoin kuin isoilla amerikkalaisilla elokuvastudioilla on omat kiertoajelunsa.

Kaikki Allenin myötä Pariisiin matkanneet eivät tietenkään samalla tavoin etsi juuri niitä pikkukatuja, joilla Owen Wilson olisi kävellyt. Elokuvaturisteissa voineekin tehdä karkean jaon niihin, jotka ovat ostaneet matkakohteesta yleisen mielikuvan, ja niihin, jotka suhtautuvat itse elokuviin vakavammin ja keskittyvät matkoillaan esimerkiksi kuvauspaikkojen näkemiseen.

Jos näiden lokaatioturistien suhteen markkinointi onkin vielä lapsenkengissään, buumin mukana on jo syntynyt varsin kekseliäitä elämyskonsepteja. Mielikuvituksellisimmasta - ja tyyriimmästä päästä - lienee Porvoosta lähtöisin olevan Super Luxury Eventsin James Bond -matka, jossa asiakas viettää kahdeksan päivää salaisen agentin roolileikissä. Pakettiin sisältyy kaikki, mitä Mendesin Skyfalliltakin sopi odottaa: Aston Martinit, vakoiluvermeet, supermallit ja toimintakohtaukset pyroefekteineen ja leffaverineen.


Britanniassa puolestaan voi osallistua selviytymiskamppailuun Dawn of the Deadin hengessä; Readingin ostoskeskus tarjoaa turvallisen ympäristön testata taitojaan elävien kuolleiden apokalypsin keskellä. 119 punnalla ostoskeskukseen pääsee taistelemaan palkattuja statistizombeja vastaan kolmeksi tunniksi, jota ennen osallistujat läpikäyvät nopean koulutuksen poliisien valvonnassa. Dawn of the Deadin oikea Monroeville-ostoskeskus sijaitsee USA:n Pennsylvaniassa ja on edelleen käytössä.

Joulupukki asuu Norjassa

Koska kuvauspaikan isännöinti piristää maan taloutta huomattavasti suoremminkin kuin elokuvaturismin muodossa, kisa tekijöistä käy kuumana. Entistä useammin kotimaisetkin elokuvatuotannot pakenevat ulkomaille; Rare Exportsin Korvatunturi kuvattiin Norjassa ja kotimaisittain mittava Nightwish-elokuva Imaginaerum suuntasi suomalaisesta ydintyöryhmästään huolimatta Kanadaan.

Ulkomaille vetävät ennen kaikkea muiden maiden elokuvantekijöille tarjoamat kannustinjärjestelmät. Kun tuotanto sitoutuu investoimaan rahaa tiettyyn maahan, kuluista voi saada vaikkapa arvonlisäveroa vastaavan osuuden takaisin. Esimerkiksi Australiassa palautus saattaa olla jopa neljänkymmenen prosentin luokkaa, mikä näkyy maan kukoistavassa elokuvateollisuudessa.

Elokuvaturismin nousua ei tietenkään automaattisesti takaa se, että maassa vain kuvataan tuotantoja. Niiden kun pitäisi lisäksi menestyäkin.

Stig Björkmanin "Omin sanoin"-kirjassa Woody Allen mainitsee pitävänsä Helsingistä kaupunkina kovasti.

Toivoa siis vielä on.

Jussi Sandhu 31.01.2013 klo 02:34

Uusimmat artikkelit

Tervetuloa, Chucky 2.0!

Vuoden 1988 kauhujännäri Child's Play innoitti peräti kuusi jatko-osaa, jotka kehittivät ja laajensivat lastenlelusta tappajaksi muuttuvan riivatun nuken mytologiaa mitä oudoimmilla ja viihdyttävimmillä tavoilla.Uusi Child's Play lähtee liikkeelle siitä, miten riippuvuus esineistä voi lähteä käsistä ja luottamus moderniin teknologiaan muuttuu painajaiseksi.

Jouni Vikman

Will Smith lupailee suuria

Tarjoaako Gemini Man jotain uutta ja ihmeellistä?

Jouni Vikman

Fast & Furious: Hobbs & Shaw – Egot törmäävät

Uutta Fast & Furious -elokuvaa odotellessa voi ikävää lieventää leffasarjan spin-offilla.

Jouni Vikman

Nyt on helvetti irti! Hellboy tulee taas

Guillermo del Toron Hellboysta on kulunut jo 15 vuotta ja sen jatko-osastakin yli kymmenen. Niiden tuottajat näkivät ajan kypsäksi uudelle sovitukselle alkuperäisestä sarjakuvasta.

Jouni Vikman

Captain Marvel on Marvel-elokuvien voimakkain hahmo

Captain Marvel käsittelee aikaisemmin näkemätöntä puolta Marvel-studion elokuvauniversumin historiasta ja esittelee uuden supersankarin.

Jouni Vikman

Näytä lisää artikkeleita...