Lähes 20 vuotta R&A-yleisössä

Helsingin kaduilla vaelsi syyskuun viimeisillä viikoilla jälleen tuhansia elokuvafaneja, kun Suomen suurin elokuvafestivaali Helsinki International Film Festival, eli tuttavallisemmin Rakkautta & Anarkiaa järjestettiin 25. kerran. Yleisöennätyksensä rikkonut festivaali tarjosi tänä vuonna yli 180 pitkää ja 70 lyhyttä elokuvaa yli 57 000 katsojalle 14 eri salissa ympäri kaupunkia. Leffatykki jutteli festarimuistoista pitkän linjan R&A-konkari Henri Blockin kanssa. Blockilla on takanaan jo 19 Rakkautta & Anarkiaa -festaria ja yli 400 elokuvaa.



Block on säilyttänyt kaikki Rakkautta ja Anarkiaa -kataloginsa vuosien varrelta, ja kertoo niiden olevan hyviä elokuvien ostoslistoja.
Kuva: Henri Block

- Innostus alkoi vuonna 1994, kun opiskelukaverini esitteli minulle R&A-katalogiaan. Hän oli ollut festareilla edellisenä vuonna, kun siellä oli John Woo -retrospektiivi, ja istunut näytöksessä John Woon vieressä. 90-luvun puoliväli oli aasialaisen, erityisesti hongkongilaisen, elokuvan kulta-aikaa, silloin minäkin innostuin.

- Vuonna -94 R&A:ssa näytettiin myös Pulp Fiction, puoli vuotta aikaisemmin kun se tuli Suomessa levitykseen. Siihen aikaan leffoja ei netistä ladattu, joten oli oikeasti uutta ja ihmeellistä kun näki elokuvan puoli vuotta ennen muita.

Tänä vuonna Block näki festareilla 27 elokuvaa, ja on tyytyväinen vuoden tarjontaan. Suosikkileffaa hän ei osaa vielä sanoa.
- En nähnyt kuin yhden elokuvan joka oli aika kehno. Parhaassa elokuvassa olen vielä kolmen vaiheilla Morgan Spurlockin Comic-con - Episode IV: A Fan's Hope -dokumentin, Olivier Nakachen ja Éric Toledanon Intouchablesin ja Leos Carax'n Holy Motorsin välillä.

IMDb apuun aikataulun suunnittelussa

Vuosien aikana Block kertoo harjaantuneensa elokuvien valinnassa niin, ettei erityisen huonoja leffoja tule omaan festariaikatauluun juuri valittuakaan.

- Ensin luen katalogin läpi ja merkkaan leffoja kahteen kategoriaan: must see ja olis kiva nähdä -leffoihin. Sitten teen elokuvista aikataulun ja listaan siihen kaikista must see -elokuvista jonkun sopivan näytöksen, ja rakennan muun aikataulun sen ympärille.
- Ennen festarin alkua tiedän 95-prosenttisesti mikä ohjelmani tulee olemaan. Jos joku näytös onkin täynnä, jätän sen väliin, mutta en tee koko aikataulua alusta yksittäisen muutoksen pohjalta. Ellei se ole aivan ehdoton nähtävä, mutta sitten jätän jotain muuta väliin.

Internetin aikakautena myös yleiset arviot ovat saaneet enemmän jalansijaa elokuvien valinnassa.

- Jos vähääkään epäilen etten tykkää leffasta, ja sen keskiarvo IMDb:ssä yli sadan katsojan pisteyttämänä on alle 5 pistettä, se sulkeutuu pois. Yhtä lailla jos jonkun olis kiva nähdä -leffan keskiarvo on IMDb:ssä yli 8 pistettä, se hyppää heti must see -kategoriaan.

Pitkän linjan festarikävijöillä on omat keinonsa oikeanlaisen aikataulun rakentamiseen. Tänä vuonna Block tapasi R&A:ssa katsojan, joka on jopa kirjoittanut itselleen oman skriptin, eli komentosarjan, aikataulun automaattista rakentumista varten.

- Hän kertoi listaavansa kiinnostavimmat leffat ja skripti laskee R&A:n verkkosivujen pohjalta automaattisesti sopivan aikataulun ja ilmoittaa konfliktikohdat, eli elokuvien päällekkäisyydet.

Koska 11 päivän festivaali vaatii useita tunteja istumista, myös ergonomia ja fyysinen viihtyvyys on hyvä ottaa huomioon aikataulun suunnittelussa.

- Kesäkino Engelin ulkoilmanäytöksiin minua ei syyskuussa saa. Tämän vuoden jälkeen ei myöskään Dubrovnikkiin. Se ei ole oikea leffateatteri, joten jos eteen istuu pitkä ihminen, ei näe tekstitystä. Jos sattuu olemaan vaikka saksan- tai japaninkielinen elokuva, se menee sitten siinä.

Block on pyrkinyt viimeiset vuodet istumaan salissa aina reunapaikoilla, että pääsee välillä suoristamaan jalkojaan. Joskus samoilla paikoilla istuminen aiheuttaa omalaatuista päänvaivaa.

- Bio Rexissä olen istunut yleensä aina takana vasemmalla, mutta siellä on jo useamman vuoden puuttunut yhdestä rivistä kaksi istuinta. Loppuunmyydyssä näytöksessä useat ihmiset yrittävät tulla paikoille istumaan, ja saan jatkuvasti kertoa, ettei siinä ole penkkejä. Kun tämä toistuu yhden näytöksen aikana kymmenen kertaa, ja käy salissa katsomassa useita elokuvia, olen saanut jankata samaa asiaa satoja kertoja. Kaksi vuotta sitten vaihdoimme vaimon kanssa istumaan toiselle puolelle salia, niin ei tarvitse jankata enää.

Lähes aina viiden tähden tarjontaa

Myös Blockin ystäväpiiri käy aktiivisesti R&A:ssa, vaikka vuosien mittaan yhteinen aktiivisuus onkin vähän hiljentynyt. Varsinkin 90-luvulla festaria vietettiin tiiviissä opiskelijaporukassa. Aikana ennen nettilippukauppaa, myös lippujen ostaminen oli oma kokemuksensa.

- Yhtenä vuonna odotimme kahden kaverini kanssa kaksi tuntia lippukassan aukeamista, ja pääsimme viiden ensimmäisen joukossa kassalle. Löimme tiskille varmaan yli 5000 markkaa ja tilasimme 18 sarjalippua ja katalogit.

Block kertoo, että lähes jokaisena vuonna R&A:sta löytyy joku viiden tähden elokuva, mutta nostaa monet parhaimmat festarimuistonsa 90-luvulta.

- Pulp Fiction ensimmäisessä R&A:ssa on jäänyt mieleen, se oli myös ensimmäinen Tarantino minkä näin. Lisäksi Tsui Harkin Once upon a Time in China -elokuvat ja Hong Kongin kultakauden parhaimmisto ovat olleet hienoja kokemuksia.
- Välillä näkee myös ihan yllätyksenä hämmentävän hyviä elokuvia, niin kuin pari vuotta sitten Charlie Kaufmanin Synecdoche, New Yorkin.

Block kehuu R&A:ta myös intialaisen elokuvan rantauttamisesta Suomeen ja kertoo loppuun muiston vuoden 2002 festareilta.

- Olisiko elokuva ollut Kabhi Khushi Kabhi Gham, kun paikalla tuntui olevan lähes koko Helsingin intialaisyhteistö lapsista vanhuksiin. He eläytyivät elokuvaan vahvasti niin kuin intialaisilla on tapana, se oli hyvin tunnelmallinen näytös.

Tänäkin vuonna Rakkautta & Anarkiaa tarjosi elokuvia ympäri maailmaa, mutta huomioi kattavasti myös kotimaisen elokuvan Kotimaisen elokuvan viikko -teemallaan. Jos et ehtinyt festareille tänä vuonna, useat R&A:ssa esitetyt leffat on nähtävissä Suomessa tulevina kuukausina. Ensi-iltansa loppuvuonna saavat esimerkiksi R&A:n avainelokuvista Oliver Stonen Raakalaiset (Savages) ja Sarah Polleyn Take This Waltz, festarin päätöselokuva, Jacques Audiardin Luihin ja Ytimiin (De Rouille et D´os) sekä Olivier Nakachen ja Éric Toledanon kehuttu Koskemattomat (Intouchabels).

Niina Virtanen 04.10.2012 klo 19:49

Uusimmat artikkelit

Creedin ja Rockyn tarina jatkuu

Creed II on Sylvester Stallonen ideoima jatko Creedin tarinalle, joka ammentaa kaukaa Rocky-saagan historiasta.

Jouni Vikman

Kovia aikoja El Royalessa

Neljä muukalaista kirjautuu sisään El Royale -hotelliin. Siitä eteenpäin asiat menevät vain huonompaan suuntaan.

Jouni Vikman

Predator on päivitetty nykyaikaan

Uusi näkemys on ohjaajan mukaan enemmän UFO-kokemus kuin fantasiaseikkailu

Jouni Vikman

Vuosi jona hän palasi kotiin: Halloween-ikonit jälleen valkokankaalla

Tänä vuonna on kulunut 40 vuotta siitä, kun John Carpenterin kauhuelokuvan maastoa mullistanut Halloween – naamioiden yö -klassikko sai ensi-iltansa. Tosin Suomessa elokuva tuli teattereihin vasta vuoden 1979 kesällä, mutta mitäs me pienistä.

Jouni Vikman

Kaatunut valtakunta on uskollinen Jurassic Parkin perinnölle

Jurassic World: Kaatunut valtakunta jatkaa suosittua elokuvasarjaa muutamaa vuotta edellisen osan tapahtumien jälkeen.

Toimittanut Jouni Vikman / Haastattelu: Universal

Näytä lisää artikkeleita...