Philip K. Dickin eriskummalliset unet

1990-luvun toimintaelokuvat vauhdikkaasti liikkeelle laittaneen Total Recallin nyt teattereihin saapuva uudelleentulkinta on peräti 12. kokopitkä elokuva, joka perustuu edesmenneen tieteiskirjailija Philip K. Dickin tuotantoon. Tämän ponnahduslaudan innoittamana koin tarpeen kunnioittaa Dickin elämäntyötä, ja tekijöitä hänen kirjojensa yhä paisuvan suosion taustalla.

Philip Kindred Dick syntyi joulukuussa 1928, ja ennen menehtymistään maaliskuussa 1982 hän oli kirjoittanut 46 romaania ja 126 novellia. Syy suurelle tuotantomäärälle oli yksinkertainen: monet erityisesti varhaisista kirjoituksista menivät halpoihin tieteiskirjallisuuslehtiin ja muuhun seikkailutarinoita käsitelleeseen ns. kioskikirjallisuuteen. Tässä bisneksessä ei yksittäinen kirjailija isoja summia tienannut, eikä suuri tuotosmäärä taannut tunnettavuutta. Vaikka yhä tihenevässä tahdissa ilmestyvät elokuvaversiot 30 vuotta sitten kuolleen Dickin töistä varmistavat hänen pinnalla pysymisensä, omana elinaikanaan hän ei ollut juurikaan tunnettu - ainakaan kotimaassaan Yhdysvalloissa; jonkin verran tosin muun muassa Japanissa ja Saksassa.

Dickin töissä keskeisenä toimintamallina oli maalata dystopioita, joissa ihminen ei saattanut olla varma edes omasta luonteestaan tai ihmisyydestään, saati sitten vakaasti luottaa yhteiskuntaan tai lähipiiriinsä. Tässä yhteydessä erilaisia tarkoitusperiä palvelevat androidit eli ihmistenkaltaisten robotit kohosivat hänen tuotantonsa vakiokalustoa. Dickin luomat päähenkilöt joutuivat useasti kohtaamaan kysymyksen siitä, olivatko he tosiaan ihmisiä vai robotteja, jotka oli ohjelmoitu uskomaan ihmisyyteen.

Dick-elokuvista ensimmäinen ja varmasti ylistetyin, Blade Runner, on tällaisesta androidiuhasta paraatiesimerkki. Samaa ideapyörittelyä ovat soveltaneet myös Impostor, joka paisui alun perin kaavaillun antologialeffan osasta kokopitkäksi elokuvaksi, ja tulevaisuuden sotatantereelle sijoittuva Screamers. Muistojen, omien tekojen ja niiden motiivien häilyvyyttä taasen ovat tarkastelleet Minority Report, Paycheck sekä luonnollisesti jo mainitut Total Recallit.

Jos yksittäisen ihmisen elämä ei vaikuttanut Dickin tuotannossa kovin vakaalta, ei sitä myöskään auttanut ympäröivä yhteiskunta. Valtiotason johtajassa jos toisessakin vihjattiin olevan piirteitä totalitarismista, korruptiosta tai jonkun muun tahon, esimerkiksi markkinavoimien, ohjailusta. Tässä paranoiantäyteisessä ilmapiirissä yksilön jauhava byrokratia uhkasi viedä vapauden ja alistaa ihmisen ylemmän tahon ohjailtavaksi. Leffafaneille viitteitä tästä ovat tarjoilleet adaptaatiot Kohtalon valvojat ja Next, kuten myös toistaiseksi lähinnä festareilla pyörinyt indieleffa Radio Free Albemuth.

Lukuisilla Dickin tulevaisuusvisioilla oli yhteinen alkukoti: huumeet. Kirjailija jopa väitti, että ainutkaan romaani ennen vuoden 1977 Hämärän vartijaa ei syntynyt ilman huumausaineiden avustusta. Kyseinen teos on tyrmäävä huumekuvaus - joka sijoittuu dystopiseen yhteiskuntaan omakuvan rajamaille, minne muuallekaan - ja se sisältää vahvoja omaelämänkerrallisia elementtejä. Romaani on myös rotoskoopattu animaatioelokuvaksi. Hämärän vartija myös osoittaa, ettei Dickiä ole helppo lokeroida: tarinoissa on läsnä useita yhdistelmiä kirjailijalle tutuista peruselementeistä. Lisäksi hänen tuotantoonsa mahtui muutakin kirjallisuutta kuin tieteisfiktiota. Dickin omaksi pettymykseksi näistä teoksista vain yksi julkaistiin hänen elinaikanaan. Sen romaanin pohjalta on sittemmin syntynyt ranskalaiselokuva Confessions d'un Barjo.

Dick kuitenkin muistetaan scifitarinoidensa parista, ja hyvästä syystä: hän oli yksi tieteiskirjallisuuden todellisia visionäärejä. Tekniikkaan, individualismiin ja kansalaisia ohjailevaan yhteiskuntaan liittyvät teemat ovat koko ajan ajankohtaisempia. Vaikka maestro itse kuoli vain kuukausia ennen hänen tuotannostaan ensimmäisenä elokuvaksi sovitetun Blade Runnerin ensi-iltaa, hänen perintönsä elää. Tässäkin artikkelissa kuvatut palaset ovat ydintekijöitä monissa klassisissa scifielokuvissa ja trillereissä. Vaikutuksen piiriin voidaan lukea esimerkiksi Matrix, isoja osia David Cronenbergin tuotannosta, kuten myös Andrew Niccolin, David Fincherin ja Michel Gondryn elokuvia.

Viimeisenä mainittu on myös ollut kiinnostunut sovittamaan valkokankaalle erään Dickin tunnetuimmista romaaneista Ubik. Niin ikään Dickin tuotannosta vaikutteita imenyt Terry Gilliam on ollut kiinnostunut kirjan The World Jones Made filmatisoimisesta. Vaikka Philip K. Dick näki elämässään vaikeuksia niin henkilökohtaisen elämän kuin kirjailijanuran suhteen, hänen suosionsa ja vaikutuksensa on kiistämätön. Arvontunnustuksen vasta aikojen saatossa saaneen Dickin kaikki teokset on lopultakin myös painettu, ainakin alkuperäiskielelle englanniksi. Se on vähintä, mitä tieteiskirjallisuuden maestro ansaitsee.

Ilkka Hemmilä 30.08.2012 klo 19:06

Uusimmat artikkelit

Tervetuloa, Chucky 2.0!

Vuoden 1988 kauhujännäri Child's Play innoitti peräti kuusi jatko-osaa, jotka kehittivät ja laajensivat lastenlelusta tappajaksi muuttuvan riivatun nuken mytologiaa mitä oudoimmilla ja viihdyttävimmillä tavoilla.Uusi Child's Play lähtee liikkeelle siitä, miten riippuvuus esineistä voi lähteä käsistä ja luottamus moderniin teknologiaan muuttuu painajaiseksi.

Jouni Vikman

Will Smith lupailee suuria

Tarjoaako Gemini Man jotain uutta ja ihmeellistä?

Jouni Vikman

Fast & Furious: Hobbs & Shaw – Egot törmäävät

Uutta Fast & Furious -elokuvaa odotellessa voi ikävää lieventää leffasarjan spin-offilla.

Jouni Vikman

Nyt on helvetti irti! Hellboy tulee taas

Guillermo del Toron Hellboysta on kulunut jo 15 vuotta ja sen jatko-osastakin yli kymmenen. Niiden tuottajat näkivät ajan kypsäksi uudelle sovitukselle alkuperäisestä sarjakuvasta.

Jouni Vikman

Captain Marvel on Marvel-elokuvien voimakkain hahmo

Captain Marvel käsittelee aikaisemmin näkemätöntä puolta Marvel-studion elokuvauniversumin historiasta ja esittelee uuden supersankarin.

Jouni Vikman

Näytä lisää artikkeleita...